Poistettukäyttäjänimi174
Guest
- Liittynyt
- 5.2.2021
- Viestejä
- 4,659
- Reaktioarvo
- 5,133
Tulee jotenkin sellainen olo että mun pitäisi olla jotenkin pahoillani siitä, ettei kilpaurheilu valitettavasti ole mun juttu. Että en enää suostu olemaan hänen sätkynukkensa ja toteuttamaan hänen unelmaansa. Että mulla oli nyt kerrankin tarpeeksi rohkeutta ja olin tarpeeksi vahva sanomaan oman mielipiteeni. Miten asiat oikeasti on. Vaikka ei tietenkään pidä. Parempi näin kun että itken kentän laidalla itsekseni kun en pysty tähän henkisesti.
Jaahas, sentään suostui nyt tulemaan sanomaan minulle hyvää yötä, vissiinkin äiti pakotti. (Kyllä, väitin että olen väsynyt ja menen nukkumaan kun en jaksanut tätä kylmää ilmapiiriä joka on ollut koko päivän)
Jaahas, sentään suostui nyt tulemaan sanomaan minulle hyvää yötä, vissiinkin äiti pakotti. (Kyllä, väitin että olen väsynyt ja menen nukkumaan kun en jaksanut tätä kylmää ilmapiiriä joka on ollut koko päivän)