Syvälliset Elämä on näytelmä

Keskiyö

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
244
Reaktioarvo
258
Joskus tuntuu että pahin rikos jonka olen tehnyt on että synnyin, mutta samalla rakastan elämää, vihaan vain ihmisiä jotka tekee siitä painajaisen, rakastan niitä jotka antavat anteeksi ja kuuntelevat ja pelkään niitä jotka hyväksyvät minut

onneksi olen vain näyttelijä joka elää traagisessa teatterissa, rooli on elettävä täysiä ja sitten näytelmä loppuu, näytelmää EI saa lopettaa kesken itse koska silloin yleisö lähtisi pois, sen jatkuu käsikirjoituksen mukaan mutta jos poltan käsikirjoituksen ja elän näytelmän loppuun omana itsenäni olen onnistunut elämässä ja voin kuolla onnellisena
 
Viimeksi muokattu:

Mandalay

kadoksissa
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
783
Reaktioarvo
747
No ite en ainakaan ois pahoillani siitä että syntyy kun eihän se sun syytä oo kuitenkaan, joku muu sut tänne päätti synnyttää ja on järjetöntä potea siitä jotain huonoa omatuntoa kun ei sulla mitään valinnanvaraa ikinä ollut.

Ite nään vaikeutena vaan sen, että miten elää oikein ja sellanen elämä, mistä sekä muut että ite hyötyy jotain kun mun tän hetkisestä kärsii vaan kaikki. Osaispa ottaa neuvosta vaarin kun kyllähän mulla on hyviä neuvoja pilvin pimein tässä ja silti vaan tuntuu etten osaa elää niiden mukaan kuitenkaan D:
 

Keskiyö

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
244
Reaktioarvo
258
No ite en ainakaan ois pahoillani siitä että syntyy kun eihän se sun syytä oo kuitenkaan, joku muu sut tänne päätti synnyttää ja on järjetöntä potea siitä jotain huonoa omatuntoa kun ei sulla mitään valinnanvaraa ikinä ollut.

Ite nään vaikeutena vaan sen, että miten elää oikein ja sellanen elämä, mistä sekä muut että ite hyötyy jotain kun mun tän hetkisestä kärsii vaan kaikki. Osaispa ottaa neuvosta vaarin kun kyllähän mulla on hyviä neuvoja pilvin pimein tässä ja silti vaan tuntuu etten osaa elää niiden mukaan kuitenkaan D:
D: en oikeastaan ole itse pahoillani että synnyin vaan kuuntelen liikaa vääriä ihmisiä jotka saa olon tuntumaan siltä että teen kaiken väärin...

mutta eteenpäin mennään, rinta rottingilla ja ylpeänä itsestään vaikka kuinka jotkut yrittää liekkin sammuttaa :)

nuoruudessa kaikki on semmoista sekasortoa ja kommellusta, vanhetessa viisastuu, tartu niihin asioihin mitä rakastat kuten eläimet, ihmiset, harrastukset tai ympäristöt, ajattele itsesi kanssa, esitä kysymyksiä ja anna aikaa itsellesi vastata, perustele ajatukset ja aloita niiden pohjalta oman maailman luominen, unelmoi, se on tärkeää ja mieti mikä on hyödyksi tulevaisuudessa, sinun ei tarvitse osata kaikkea nyt eikä huomenna mutta ehkä joskus kannattaa aloittaa jos tuntuu siltä, elämä on vasta alussa :)
 
Ylös Pohja