Suhteet En tiedä haluanko enää olla tekemisissä mun pikkusiskon kanssa

Hydrangea

Asiantuntija
Liittynyt
13.4.2023
Viestejä
526
Reaktioarvo
265
Kaikki alkoi kun hän muutti mun naapuriini kesällä 2022. Hän on 20, mä kymmenisen vuotta vanhempi. Mun siskolla on selvästi jotain mielenterveysongelmia, mutta mielestäni sekään ei oikeuta hänen käytöstään.

Mun sisko alkoi pyöriä meillä muuttonsa jälkeen lähes päivittäin. Olin raskaana, meillä oli koiranpentu ja kärsin tosi pahasta raskauspahoinvoinnista, minkä lisäksi mulla on edelleen kesken opinnot yliopistolla. Monesti hän sanoi tulevansa auttamaan, mutta todellisuudessa hän jumitti meidän sohvalle tuntikausiksi tuijottamaan puhelintaan ja valittamaan siitä mikä kaikki hänen elämässään on päin helvettiä ja miten hän vain haluaa kuolla. Mä jäin tosi pahasti opinnoissa jälkeen ja jouduin vielä viimeisillään raskaanakin tekemään tenttejä. Siitä huolimatta että hän kuppasi meillä niin hän ei mun mieheni ollessa kotona edes tervehtinyt tätä ja tämän pois ollessa heitti tästä tosi ilkeää vitsiä "läpäl lol".

Välillä hän kävi kyllä kaupassa mun puolestani. Mä olen itse maksanut hänelle ties mitä, ostanut lahjaks tavaroita, vienyt leffaan ja antanut syödä meillä ilmaiseksi vuosien ajan kun hän oli nuorempi. Mulle alkoi armoton vittuilu ja nurina jos maksoin vahingossa sentin liian vähän ostoksistani tai maksua ei kuulunut sillä sekunnilla kun ostosten hinta tuli viestillä. Rahapulasta ei ole kiinni, neidillä on tälläkin hetkellä säästötilillä hirveät summat.

Kaiken huippu alkoi ihan mun loppuraskaudessa. Hän oli jo aiemmin tehnyt tosi usein oharit, koska tulikin jotain muuta. Mun kaverit olisivat halunneet järjestää mulle baby showerit, mut hän otti vastuun niiden järjestämisestä koska tykkää mm leipoa ja järjestää kaikkea tekemistä muille. Kuukausi ennen mun laskettua aikaa hän ilmoitti että hän on sopinut niin paljon muuta, että ei hän mitään ehdi järjestää, vittu sori. Hän tiesi ihan hyvin, että tää jää mun ainoaksi lapsekseni ja kukaan muukaan ei enää siinä vaiheessa pystynyt alkaa järjestää niitä. Jäipä sit kokematta.

Mun mies toivoi että mun siskosta tehtäisiin lapsen kummi ja kerroin tästä myös hänelle. Lapsen syntymän jälkeen hän alkoi haukkua myös lasta, ihan päin naamaakin, miten ällöttävä ipana se on ja hän ei halua siihen koskea. Vaikka vauva ei ehkä ymmärräkään, niin mulle tuosta tulee ihan hirveä olo että se pitää vielä sanoa sille, ihan kuin jo mulle asian toteaminen ei olisi tarpeeksi paha. Vauva oli parin viikon ikäinen niin tää nauro meillä jollekin "vauva seinään" -jutuille ja vielä mun miehenikin kuullen.

Mun siskoni on itsekeskeinen, ilkeä ja nuuka ruikuttaja ja haluaisin nyt tietää miten hoidan välien katkaisun, kun tuo nyt muutenkin valittaa olevansa niin yksinäinen ja masentunut. Äiti sanoo että tuo kuuluu nyt tuohon ikään, mutta en siitä huolimatta enää näe siskossani ja hänen seurassaan mitään hyvää.
 

Hydrangea

Asiantuntija
Liittynyt
13.4.2023
Viestejä
526
Reaktioarvo
265
Ja hänellä oli vielä lukiossa iso kaveriporukka, mutta melkein kaikki ovat katkaisseet häneen välit 2 vuoden sisällä sanoen, että hän on niin negatiivinen, ilkeä ja rasittava ettei hänen seurassaan enää viihdy.
 

auringonkukkapuu

Asiantuntija
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
964
Reaktioarvo
730
Juu välit poikki vain. Sitten kun sun lapsi kasvaa ja alkaa ymmärtää enemmän, niin tuommoisen myrkyllisen ihmisen ei pitäisi pyöriä siinä ympärillä haukkumassa teitä.

Sun sisko on aikuinen ja sä et ole vastuussa sen elämästä, vaan sun omasta hyvinvoinnista ja perheestä.
 

KäveleväNakki

Mysteeri
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
1,947
Reaktioarvo
1,434
Samaa mieltä mitä muutkin, välit poikki. Jos mun perheessä joku käyttäytyis noin, olisin jo käräyttänyt pinnani aikoja sitten ja pitänyt turpakäräjät.
 

hillasuo

Asiantuntija
Liittynyt
24.11.2022
Viestejä
2,683
Reaktioarvo
1,037
Ei kai se nyt oo lapsen kummi siis? Koska jos ei niin hyvä!!

Ehottomasti vaan ovi naaman eestä kiinni ja heihei..
 

aviva

Asiantuntija
Liittynyt
17.12.2021
Viestejä
1,957
Reaktioarvo
945
Mähän en oikeastaan pidä lapsista, mutta parhaan kaverin muksut on tosi söpöjä siitä huolimatta ja sitten jos jonkun lapsi ei oo niin söpö niin en todellakaan avaa suutani asiasta koska käytöstapoja pitää edes sen verran olla ihmisellä.
 

Skeletor

Tsemp-tsämp
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
20,723
Reaktioarvo
8,703
Ei kai se nyt oo lapsen kummi siis? Koska jos ei niin hyvä!!

Ehottomasti vaan ovi naaman eestä kiinni ja heihei..
Mitä väliä, vaikka olisikin kummi? Niillähän ei ole mitään merkitystä, kun lapset nykypäivänä menevät lähimmälle sukulaiselle jos molemmat vanhemmat kuolevat esim. auto-onnettomuudessa.
Itselle on tosin "vakuutettu", että kummipoika tulisi minulle jos kaveriani ja jutkua kohtaisi tragedia, mutta siitä ei ole mitään kirjallista joten joku isovanhempi sen lapsen nappaa.
 

hillasuo

Asiantuntija
Liittynyt
24.11.2022
Viestejä
2,683
Reaktioarvo
1,037
Mitä väliä, vaikka olisikin kummi? Niillähän ei ole mitään merkitystä, kun lapset nykypäivänä menevät lähimmälle sukulaiselle jos molemmat vanhemmat kuolevat esim. auto-onnettomuudessa.
Itselle on tosin "vakuutettu", että kummipoika tulisi minulle jos kaveriani ja jutkua kohtaisi tragedia, mutta siitä ei ole mitään kirjallista joten joku isovanhempi sen lapsen nappaa.
No eihän sillä tietenkään oo silleen merkitystä mutta mun mielestä on ainaki ikävää ettei äiti oo ennää väleissä/tekemisissä mun kummin kaa :D
 

Skeletor

Tsemp-tsämp
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
20,723
Reaktioarvo
8,703
No eihän sillä tietenkään oo silleen merkitystä mutta mun mielestä on ainaki ikävää ettei äiti oo ennää väleissä/tekemisissä mun kummin kaa :D
Itse kuulin "sylikummistani" viimeisen kerran joskus ala-asteikäisenä, en tiedä edes naisen sukunimeä! Äitini serkku, mutta siihen se tietämys sitten jääkin, vanhemmat erosi kun olin yläasteella niin jäi näkemättä noita kaukaisempia sukulaisia sen jälkeen + ei napannut matkustaa satoja kilometrejä muualle kuin mummon ja ukin luokse.
 

haituvainen

Työsuojeluvaltuutettu
Liittynyt
1.4.2021
Viestejä
1,691
Reaktioarvo
1,689
miekään en nää tässä kyllä mitään muuta vaihtoehtoa kun sen, että välit poikki niin pian kuin mahdollista. äärimmäisen itsekeskeistä, ilkeetä ja toksista. vaikka siskolla ois mitä vaan ongelmia niin hän on silti aikuinen, etkä voi toimia hänen tukipilarina oman saati perheesi hyvinvoinnin kustannuksella. kukaan ei ansaitse tollasta kohtelua ja oon pahoillani että tilanne on tämmönen D: tsemppiä <3
 

Hydrangea

Asiantuntija
Liittynyt
13.4.2023
Viestejä
526
Reaktioarvo
265
Ei kai se nyt oo lapsen kummi siis? Koska jos ei niin hyvä!!

Ehottomasti vaan ovi naaman eestä kiinni ja heihei..

Ei ole, aloin loppuraskaudesta jo tulla siihen tulokseen että hän ei oo sopiva... Valitsin mun veljen joka on vastuullisempi ja lempeämpi. Mun sisko olis siis kuulemma mielellään kummi ollut ja ihmettelen vaan miksi?
 

Hydrangea

Asiantuntija
Liittynyt
13.4.2023
Viestejä
526
Reaktioarvo
265
Mähän en oikeastaan pidä lapsista, mutta parhaan kaverin muksut on tosi söpöjä siitä huolimatta ja sitten jos jonkun lapsi ei oo niin söpö niin en todellakaan avaa suutani asiasta koska käytöstapoja pitää edes sen verran olla ihmisellä.

Joo pakko ei ole pitää, mutta tosiaan tuo inhonsa ilmi tuominen jatkuvasti on tosi inhottavaa ja satuttaa mua paljon.
 

hillasuo

Asiantuntija
Liittynyt
24.11.2022
Viestejä
2,683
Reaktioarvo
1,037
Ei ole, aloin loppuraskaudesta jo tulla siihen tulokseen että hän ei oo sopiva... Valitsin mun veljen joka on vastuullisempi ja lempeämpi. Mun sisko olis siis kuulemma mielellään kummi ollut ja ihmettelen vaan miksi?
Miksiköhän ihmeessä haluais olla kummi jos asenne lasta kohtaan on tuo..?
 

Vaporeon

Harjoittelija
Liittynyt
3.2.2023
Viestejä
8
Reaktioarvo
5
Kaikki alkoi kun hän muutti mun naapuriini kesällä 2022. Hän on 20, mä kymmenisen vuotta vanhempi. Mun siskolla on selvästi jotain mielenterveysongelmia, mutta mielestäni sekään ei oikeuta hänen käytöstään.

Mun sisko alkoi pyöriä meillä muuttonsa jälkeen lähes päivittäin. Olin raskaana, meillä oli koiranpentu ja kärsin tosi pahasta raskauspahoinvoinnista, minkä lisäksi mulla on edelleen kesken opinnot yliopistolla. Monesti hän sanoi tulevansa auttamaan, mutta todellisuudessa hän jumitti meidän sohvalle tuntikausiksi tuijottamaan puhelintaan ja valittamaan siitä mikä kaikki hänen elämässään on päin helvettiä ja miten hän vain haluaa kuolla. Mä jäin tosi pahasti opinnoissa jälkeen ja jouduin vielä viimeisillään raskaanakin tekemään tenttejä. Siitä huolimatta että hän kuppasi meillä niin hän ei mun mieheni ollessa kotona edes tervehtinyt tätä ja tämän pois ollessa heitti tästä tosi ilkeää vitsiä "läpäl lol".

Välillä hän kävi kyllä kaupassa mun puolestani. Mä olen itse maksanut hänelle ties mitä, ostanut lahjaks tavaroita, vienyt leffaan ja antanut syödä meillä ilmaiseksi vuosien ajan kun hän oli nuorempi. Mulle alkoi armoton vittuilu ja nurina jos maksoin vahingossa sentin liian vähän ostoksistani tai maksua ei kuulunut sillä sekunnilla kun ostosten hinta tuli viestillä. Rahapulasta ei ole kiinni, neidillä on tälläkin hetkellä säästötilillä hirveät summat.

Kaiken huippu alkoi ihan mun loppuraskaudessa. Hän oli jo aiemmin tehnyt tosi usein oharit, koska tulikin jotain muuta. Mun kaverit olisivat halunneet järjestää mulle baby showerit, mut hän otti vastuun niiden järjestämisestä koska tykkää mm leipoa ja järjestää kaikkea tekemistä muille. Kuukausi ennen mun laskettua aikaa hän ilmoitti että hän on sopinut niin paljon muuta, että ei hän mitään ehdi järjestää, vittu sori. Hän tiesi ihan hyvin, että tää jää mun ainoaksi lapsekseni ja kukaan muukaan ei enää siinä vaiheessa pystynyt alkaa järjestää niitä. Jäipä sit kokematta.

Mun mies toivoi että mun siskosta tehtäisiin lapsen kummi ja kerroin tästä myös hänelle. Lapsen syntymän jälkeen hän alkoi haukkua myös lasta, ihan päin naamaakin, miten ällöttävä ipana se on ja hän ei halua siihen koskea. Vaikka vauva ei ehkä ymmärräkään, niin mulle tuosta tulee ihan hirveä olo että se pitää vielä sanoa sille, ihan kuin jo mulle asian toteaminen ei olisi tarpeeksi paha. Vauva oli parin viikon ikäinen niin tää nauro meillä jollekin "vauva seinään" -jutuille ja vielä mun miehenikin kuullen.

Mun siskoni on itsekeskeinen, ilkeä ja nuuka ruikuttaja ja haluaisin nyt tietää miten hoidan välien katkaisun, kun tuo nyt muutenkin valittaa olevansa niin yksinäinen ja masentunut. Äiti sanoo että tuo kuuluu nyt tuohon ikään, mutta en siitä huolimatta enää näe siskossani ja hänen seurassaan mitään hyvää.
Välit poikki, ei tossa oikeen muuta voi. Itse sanoisin ihan rehellisesti suoraan että hän on niin ilkeä ja negatiivinen. Toivottavasti saat asiat hoidettua👍
 
Ylös Pohja