Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
3
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En tiiä saatana
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 116555" data-attributes="member: 34"><p>Ja ihan ku tässä ei olis tarpeeks niin mua vainoo se muisto siitä kun ajattelin huista et en vaan voi elää ilman sitä. Siis tuntuu että tunnen edelleen kinda samalla tavalla siitäkin. Mut se yks hetki vaan ahistaa mua ku muistan mitä ajattelin sillon. Ja se tuntu niin helvetilliseltä. Vähän samalta ku eunkie... Tai siis kinda täysin samaa tää on. Yhtä hirveetä.</p><p></p><p>:)</p><p></p><p>Ja se ristiriita kun eunkwang on oikeesti tosi sellanen et se vaikuttaa välittävän niin paljon meist faneist, niin sit kun se yrittää olla silleen "yay lets be happy together<33" niin se ristiriita ku mun mieli on vaa sillee "??????? But??????? How to be happy??????? Without you??????"</p><p></p><p>En vaan ymmärrä niitä joille riittää se että ne näkee niitä keikoilla. Mut ehkä ne ei ookaan samalla tavalla rakastunut ku mä. Ehkä ne tuntee kaikist niist samal taval ku mä tunnen muista. Siis sillee fr, esim sungjae, do i care about him do i like him? Yes ofc, i care about that man. Mut haluunks mä olla suhteessa sen kanssa???? Miks haluisin tai siis enhän mä oo rakastunut siihen mitenkään? Mä tykkään siitä platonisesti, i think. Niiku kaikki muutkin, minhyuk, peniel, basically kaikki niist on vaa sellasii et välitän niist platonisesti niin eihän niissä kai oo mitään sellasta tuskaa. Ainoo mikä on edelleen vähän kysymysmerkki on changsub koska välillä tunnen sitä kohtaan jotain ja välillä tuntuu että en joten se on vähän sekava. Mut käytännössä ainoo koko hiton bändistä joka aiheuttaa mulle tätä helvetillistä tuskaa on eunkwang. Koska SIIHEN mä oon rakastunu ja niin vitusti sittenkin. I can't even begin to describe.</p><p></p><p>Niin mietin että jos muut sitten yleensä kokee vähän samalla tavalla ku mitä mä koen niistä muista. I care about them yes, but do they cause me pain? Idk not really, ei ainakaan tämmöst. Ehkä sen takii muut melodyt pystyy olee ihan sillee lol ei täs mitää kaikki on hyvin. Mut se kipu mitä eunkwang mulle aiheuttaa niin se ei oo mitään perus. Mut ehkä muilla ei sit oo sellasta? Tai ehkä joillakin mut kommenttien ja kaiken perusteella vaikuttaa siltä että ei kovin monella taida olla tämmöstä tilannetta.</p><p></p><p>Huoh. Ollapa sellanen fani joka vaa platonisesti välittää niist kaikesta eikä haluu suhdetta. Mut sit kun sä oikeesti haluut olla sen yhen kaa. Forever and ever. Niin..... It's not easy. Sit kun sä oikeesti oot totaalisen rakastunut niin it's definitely not easy. In fact tää tuntuu olevan yks suurimmist tragedioista mitä oon kokenu. Ja ainakin itkun määrän perusteella vois ajatella niin.</p><p></p><p>Osa must haluu vaan aatella et tää ei oo totta.</p><p></p><p>Niinku miten mä voin ikinä päästä yli?</p><p></p><p>Muistanko oikeesti väärin mut eihän laurista tykkääminen ollu sillon tämmöstä? Sure it was a lot. Ja oon mä sitä viime aikoinakin ajatellu vielä. Välillä. Emt. Mut eihän se nyt kai tämmöstä ollu? Kai mä muistaisin sen jos se ois ollu yhtä törkeen voimakasta ja raastavaa? Enkä mä muista kyllä miettineeni itsemurhaa sen takia. Eunkwang taas... No, ainakin sillon yks päivä mulle tuli niin selvästi ajatus et ok what if i just actually kill myself. Ja se tuli ihan selvästi nimenomaan sen ihmisen vaikutuksesta. Koska se epätoivo iski niin lujaa ku ikinä voi iskee. Ja tuntuu et elän vaa sellases vitun maanpäällises helvetis tällä hetkellä. En tiedä miten HITOSSA löydän joka päivä voimia hengittää? Miten jaksan ees nousta sängystä???? En todellakaan tiiä.</p><p></p><p>En haluu ees........ En haluu ees tietää miten hirveetä mun tulevaisuus tulee olemaan.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 116555, member: 34"] Ja ihan ku tässä ei olis tarpeeks niin mua vainoo se muisto siitä kun ajattelin huista et en vaan voi elää ilman sitä. Siis tuntuu että tunnen edelleen kinda samalla tavalla siitäkin. Mut se yks hetki vaan ahistaa mua ku muistan mitä ajattelin sillon. Ja se tuntu niin helvetilliseltä. Vähän samalta ku eunkie... Tai siis kinda täysin samaa tää on. Yhtä hirveetä. :) Ja se ristiriita kun eunkwang on oikeesti tosi sellanen et se vaikuttaa välittävän niin paljon meist faneist, niin sit kun se yrittää olla silleen "yay lets be happy together<33" niin se ristiriita ku mun mieli on vaa sillee "??????? But??????? How to be happy??????? Without you??????" En vaan ymmärrä niitä joille riittää se että ne näkee niitä keikoilla. Mut ehkä ne ei ookaan samalla tavalla rakastunut ku mä. Ehkä ne tuntee kaikist niist samal taval ku mä tunnen muista. Siis sillee fr, esim sungjae, do i care about him do i like him? Yes ofc, i care about that man. Mut haluunks mä olla suhteessa sen kanssa???? Miks haluisin tai siis enhän mä oo rakastunut siihen mitenkään? Mä tykkään siitä platonisesti, i think. Niiku kaikki muutkin, minhyuk, peniel, basically kaikki niist on vaa sellasii et välitän niist platonisesti niin eihän niissä kai oo mitään sellasta tuskaa. Ainoo mikä on edelleen vähän kysymysmerkki on changsub koska välillä tunnen sitä kohtaan jotain ja välillä tuntuu että en joten se on vähän sekava. Mut käytännössä ainoo koko hiton bändistä joka aiheuttaa mulle tätä helvetillistä tuskaa on eunkwang. Koska SIIHEN mä oon rakastunu ja niin vitusti sittenkin. I can't even begin to describe. Niin mietin että jos muut sitten yleensä kokee vähän samalla tavalla ku mitä mä koen niistä muista. I care about them yes, but do they cause me pain? Idk not really, ei ainakaan tämmöst. Ehkä sen takii muut melodyt pystyy olee ihan sillee lol ei täs mitää kaikki on hyvin. Mut se kipu mitä eunkwang mulle aiheuttaa niin se ei oo mitään perus. Mut ehkä muilla ei sit oo sellasta? Tai ehkä joillakin mut kommenttien ja kaiken perusteella vaikuttaa siltä että ei kovin monella taida olla tämmöstä tilannetta. Huoh. Ollapa sellanen fani joka vaa platonisesti välittää niist kaikesta eikä haluu suhdetta. Mut sit kun sä oikeesti haluut olla sen yhen kaa. Forever and ever. Niin..... It's not easy. Sit kun sä oikeesti oot totaalisen rakastunut niin it's definitely not easy. In fact tää tuntuu olevan yks suurimmist tragedioista mitä oon kokenu. Ja ainakin itkun määrän perusteella vois ajatella niin. Osa must haluu vaan aatella et tää ei oo totta. Niinku miten mä voin ikinä päästä yli? Muistanko oikeesti väärin mut eihän laurista tykkääminen ollu sillon tämmöstä? Sure it was a lot. Ja oon mä sitä viime aikoinakin ajatellu vielä. Välillä. Emt. Mut eihän se nyt kai tämmöstä ollu? Kai mä muistaisin sen jos se ois ollu yhtä törkeen voimakasta ja raastavaa? Enkä mä muista kyllä miettineeni itsemurhaa sen takia. Eunkwang taas... No, ainakin sillon yks päivä mulle tuli niin selvästi ajatus et ok what if i just actually kill myself. Ja se tuli ihan selvästi nimenomaan sen ihmisen vaikutuksesta. Koska se epätoivo iski niin lujaa ku ikinä voi iskee. Ja tuntuu et elän vaa sellases vitun maanpäällises helvetis tällä hetkellä. En tiedä miten HITOSSA löydän joka päivä voimia hengittää? Miten jaksan ees nousta sängystä???? En todellakaan tiiä. En haluu ees........ En haluu ees tietää miten hirveetä mun tulevaisuus tulee olemaan. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En tiiä saatana
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
