Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 152021" data-attributes="member: 34">Nyt kun miettii onko elämä sen arvoista? Ei minun mielestäni. Edelleen olen sitä mieltä että on aika törkeetä että joutuu syntymään. Se hyvä mitä täällä on... On vähemmän kuin se paha. Se hyvä ei ole sen arvoista. Mieluummin ei alun alkaenkaan koe mitään. Se ei ole sen arvoista.Jos joudun raa'asti murhatuks tulevaisuudessa (toivottavasti ei :)) niin mikään hyvä elämässä ei oo sen arvosta että joudun kokemaa sen.  Ja millä voin sen varmasti välttää? En mitenkään. En koskaan voi olla niin varovainen että vältän täysin satavarmasti murhaajat. Sen tiedän ainakin, että ei kannata käydä koulussa, keikalla, kaupassa, baarissa, harrastaa yhden yön juttuja yms jos haluaa välttää murhatuks joutumisen. Paitsi itse olen tehnyt noista kaikkia paitsi viimeistä, eikä mua vielä ole murhattu.Onneksi oon niin paljon himassa vaan muutenkin, voi olla et se pienentää riskiä. Paitsi joka kerta kun edes käyn lenkillä pelkään jokaisen vastaantulevan auton olevan murhaajaraiskaaja. Joten. Ja se pelko on siis aika lamauttava:D on se hassua.Että siinä mielessä ei mitään väliä mitä ikinä tekee, vituiks menee kuitenkin.Ainut mitä enää pyydän on että olisi afterlife jolloin kaikki korjaantuisi. Mutta kaikki on just niin paskaa että ei sitäkään varmaan ole. Tuskin enää ikinä näen mun kissaa, pupua tai vaaria, esim. Pessimistinä olen varma, etten näe. Ja se aika suuresti ahdistaa ja vituttaa.Mutta pahimpia pelkoja elämässä on kyllä se murhatuks/raiskatuks tuleminen. Toki kuolema ihan muutenkin mutta on se nyt eri asia kuolla murhan seurauksena tai esimerkiksi niin sanotusti rauhallisesti vanhuuteen.Mutta kyllähän mä pelkään tosiaan sitäkin etten näe läheisiäni enää ikinä.Haha.Pessimismi on hyvä asia omata.</blockquote>

En ole robotti