Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 158513" data-attributes="member: 34">Ei helvetti kuin rakastan :DTosta tuli mieleen kun kommentoin tota toista keskustelua sateenkaarijutuista niin kyllä, oon melko varma siitä että mun vanhemmat olis masatoshista silleen EI MITÄ VITTUA NYT jos olisin sen kanssa. Tietenkään sitä ei koskaan tapahdu, mutta JOS kävisi niin onnellisesti. Ei käy, mutta jos kävisi.Tiedän ettei ne varmaankaan pitäisi sellaisesta. Eikä kenestäkään muustakaan sen ikäisestä taikka vanhemmasta. Ne ei vaikuta olevan sitä vastaan jos se olisi kolmekymppinen. Ja ilmeisesti nelikymppinenkin oli vielä aika ok, sillon kun oli se yks joka halus treffeil mun kaa, koska muistelen et se olis ollut nelikymppinen about. Mutta tota.. siinä suurinpiirtein varmaa raja menee että tuskin ne mistään viisikymppisen tai vanhemman kanssa seurustelusta pitäisi. No jaaEn tiedä. Rupesin vain miettimään että on kovin syyllinen olo.. Ja ei sitä ei tapahdu mutta otetaan nyt esimerkiksi masatoshi kuitenkin. Jos kävisi. I wish. Niin vaikka onkin syyllinen olo niin mä en kertakaikkiaan voi sille mitään että oon hulluna siihen. Et tota mä en niinku kertakaikkiaan sitä rakastumista voi poistaa, ja se että oon kuitenkin oma itseni ja mulla on omanlaiseni suuntautuminen niin se on turha olla mitään normeja kun kuitenkin osa ihmisistä poikkeaa niistä väistämättä. En minä ainakaan sille mitään voi. Mulla on kauhean syyllinen olo kaikesta tästä mikä liittyy mun niin sanottuun suuntautumiseeni, yms, mutta kuten oon sanonut monesti niin en voi mitenkään poistaa tai edes hälventää niitä rakastumisia mitä mulla kulloinkin on. Kirjoitinkin mun muistioon näin:"En sitä asiaa taio valitettavasti pois sillä että muut sanoo että älähän nyt viitsi.Voi ku taikoisinkin, mutta se ei häviä mihinkään.Se ei häviä mihinkään, eikä sitä voi piilottaa 、 eikä sitä voi hillitä, eikä sitä voi hälventää, eikä millään tavoin poistaa, vähentää, piilottaa, tai hävetä pois. Niin. Sekään ei poista sitä vaikka häpeän.Se ei yksinkertaisesti poistu millään. Se tunne. Se ei katoa. No. Ellei sitten ajan kanssa. "Btw, hieno pilkku (、) vai mikä tuo onkaan tuossa, mut tuli vahingossa sillon enkä jaksanut sitä muokata :D jotenkin onnistuin nimittäin vaihtaa näppäimistön japaniks siinä. XD mutta liittyy toki asiaan.Siis onko tuo pilkku?? Vähän eri näköinen kuin tämä ,Ja piste on tämmöinen vai mitä viddua 。jos tuo on piste olevinaan.Ah oon kujalla edelleen noista.Mutta näin... Että sellaiset sepustukset siellä muistiossa. Täytyy välillä käsitellä................... Eli aina ............Alkoi soimaan päässä:Ei vaikene rakkauseikä koskaan voi piilottaa🥹🥹🥹🥹🥹🥹🥹Liian tärkeä biisi anna mun kaikki kestää.Se oli jännä huomio se ettei sitä pysty häpeemään pois eli vaikka kuinka häpeäisit niin se ei kyllä sillä poistu kuitenkaan.. vaikka haluaisit.Mutta oikeasti tosts biisistä mulle tulee vaan sellainen olo ettei sitä tarvitsekaan mitenkään piilottaa tai hävetä tai yms, tulee olo että se on ihan yhtä ok kuin mikä tahansa muukin.. sellanen "rakkaus on rakkautta" tunne. Vaikka tosiaan kuten tiedetään niin ei mulla tule koskaan olemaan ketään, mutta toisaalta pätee myös pelkästään siihen kun mulla itselläni on tunteita. Vaikken koskaan tule olemaan valitettavasti kenenkään kanssa, niin silti pelkästään se että olen ihastunut syö mua sisältä siks että koen sen olevan väärin, MUKAMAS. Vitut ole, minä sille mitään voi saatana. Mutta kuitenkin. Rakkaus on rakkautta, niin, joten saat kyllä ihan rauhassa tuntea niin kuin tunnet, että ei mitään hätää. Siis nämä biisit:- ei vaikene rakkaus- rakkaus onNiin oikeesti menkääs nyt vittuun koska mää en kestä noita yhä ja vielkääEttä tämmöstä saatana taasJoo i hate myself mut ihsmOon kirjaimellisesti vaa silleen "no mitä erikoista tässä muka on" 😩😩😩Kun ei se niinkun tavallaan edes tunnu erikoiselta. Silloin kun sitä ei ajattele. Sitä asiaa ajattelee vaan silleen että oon helvetin pahasti kusessa masatoshiin mutta ei sitä ikää ees välttämättä silleen ajattele normaalisti. Sitten välillä kun sen muistaa että niin tosiaan se ON 57v niin sit oot vaan silleen HAHAHAHAHA ok jännää ja niin emt. Mutta silleen yleensä se muuten tuntuu ihan tavalliselta ja oon vaa sillee niiiii mitä erikoista tässä on se on vaa mun ihastus niiku mikä vaa ihastus tahansa. Mut sit jos sitä alkaa oikeen miettimään niin sitten se tuntuu kyllä erikoiselta. Mutta edelleenkään sitä ei pysty taikomaan pois valitettavasti XD oon auttamattoman pahasti ihastunut ja rakastunut ja kuolema korjaa ja en voi hyvin ja sydän hakkaa ja kärsin xD mun silmät on kirjaimellisesti sydämiä............Eipä se oikeasti ole erikoista, sit loppujen lopuksi. Ja vaikka olisikin, tai vaikka se ois kuinka kamalaa tai OUTOA jonkun mielestä tai hirveen väärin, niin SORRY, mut tää ny on tätä. :DJa oikeasti, ei sitä tarvitse hävetä, se on ihan samanlaista rakkautta kuin mikä vaan muukin. Tai ihastumista siis. (Mut sama asia)Kyllä mulla on ihan oikeus tuntea niin kuin mä tunnen. Että näinpä näin....................</blockquote>

En ole robotti