Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 160141" data-attributes="member: 34"><p>Siis eikö se ole ihan sama asia kun vegard tai kari? Hei, olin 12-vuotias kun ihastuin kariin. Ja sen ajan mitä se pakkomielle kesti, elin jossain määrin harhoissani. En näe siinä mitään negatiivista, en kertakaikkiaan mitään. Se on musta ihan super ookoo uskoo ja toivoo, koska karinkin ajan mä niinku jollain tapaa sitä toivoin et joskus ehk. Ja mitä haittaa siitä oli? Pakkomielle sit siirty mihin siirty, ja mitään pahaa ei seurannutkaan koskaan. Sama vegardin kaa. Olin sen 15v kun ihastuin vegardiin niin enköhän mä senkin aikaa elänyt jossain määrin harhoissani silleen et se ON mahdollista. Sitä jotenkin siirtyy sellaiseen erilaiseen maailmaan, jossa kaikki on ihan OIKEASTI mahdollista. Sekin pakkomielle lopulta siirty mihin siirty, ja mitäs haittaa siitä oli? Kysyn vaan :D miksei sit masatoshin kaa sama juttu. Totta helvetissä mä uskon saavani sen jonain päivänä, en nyt ehkä täysin varauksetta mutta on vain ja ainoastaan hyvä asia olla toiveikas. Duh. Kuitenkin tiedän sen että siit ei oo mitään haittaa. Kokemuksesta. Päinvastoin, tiedän mistä on haittaa (kokemuksesta sekin) ja se on se panikointi ja pelko ja ajatus ettei tästä tule varmasti ikinä milloinkaan koskaan mitään. Aina on hyvä ajatella että toivoa on. Tämän luulisi olevan selvä asia, mutta ilmeisesti niin sanotut tavalliset ihmiset ovat vähän omituisia. :D</p></blockquote><p></p>

[QUOTE="qualitymonkey, post: 160141, member: 34"] Siis eikö se ole ihan sama asia kun vegard tai kari? Hei, olin 12-vuotias kun ihastuin kariin. Ja sen ajan mitä se pakkomielle kesti, elin jossain määrin harhoissani. En näe siinä mitään negatiivista, en kertakaikkiaan mitään. Se on musta ihan super ookoo uskoo ja toivoo, koska karinkin ajan mä niinku jollain tapaa sitä toivoin et joskus ehk. Ja mitä haittaa siitä oli? Pakkomielle sit siirty mihin siirty, ja mitään pahaa ei seurannutkaan koskaan. Sama vegardin kaa. Olin sen 15v kun ihastuin vegardiin niin enköhän mä senkin aikaa elänyt jossain määrin harhoissani silleen et se ON mahdollista. Sitä jotenkin siirtyy sellaiseen erilaiseen maailmaan, jossa kaikki on ihan OIKEASTI mahdollista. Sekin pakkomielle lopulta siirty mihin siirty, ja mitäs haittaa siitä oli? Kysyn vaan :D miksei sit masatoshin kaa sama juttu. Totta helvetissä mä uskon saavani sen jonain päivänä, en nyt ehkä täysin varauksetta mutta on vain ja ainoastaan hyvä asia olla toiveikas. Duh. Kuitenkin tiedän sen että siit ei oo mitään haittaa. Kokemuksesta. Päinvastoin, tiedän mistä on haittaa (kokemuksesta sekin) ja se on se panikointi ja pelko ja ajatus ettei tästä tule varmasti ikinä milloinkaan koskaan mitään. Aina on hyvä ajatella että toivoa on. Tämän luulisi olevan selvä asia, mutta ilmeisesti niin sanotut tavalliset ihmiset ovat vähän omituisia. :D [/QUOTE]

En ole robotti