Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 161889" data-attributes="member: 34">Lisäksi nyttenkin oon miettinyt eunkwangia ja masatoshia kuitenkin sillä intensiteetillä että suru nousee pintaan helposti ja voimakkaasti, eikä pelkästään suru, vaan myös ikävä, alemmuuden tunne, rumuuden tunne (koska ne asiat liittyy toisiinsa), hellyyden kaipuu, hellyyden tunne niitä kohtaan, ja mitä kaikkea muuta. Pakkomielteinen ajattelu eräiden ihmisten suhteen jatkukoon. Onneksi en ajattele ketään muuta yhtä usein kuin eunkwangia ja masatoshia, luojan kiitos. Usko tai älä, mutta näin on. Niistä oonki sitte niin saatanan sekasin että mitään muuta en tajua kuin sen raastavan polttavan rakkauden palon ja kuinka sydämeni vääntyy tuskasta kohta kaksin kerroin..Ainiin, ja vaikka aina tämän mainitsenkin muutenkin, niin täytyy sanoa uudestaan: se unien näkeminen. Esimerkiksi näin taas masatoshista unta viime yönä, tai no silloin kun nukuin. En tiedä en muista mitä muuta siinä oli? Mutta se ainakin. Näin sen vaan siinä jossain enkä tiedä tapahtuiko siinä muuta mutta ainakin näin sen. Ja EN VOINUT HYVIN. sitten herätessäni meinasin että ei jjjjjjjjjjumalautaaaaaaa ja hukuin taas hellyyden tunteisiin sitä kohtaan, niin kuin joka aamu, tuntuu siltä. Tuntuu että vähän joka aamu ensimmäisinä ajatuksinani ajattelen masatoshia ja hymyilen ja mietin millasta ois vaan, en mä tiedä, silleen olla sen lähellä. Ei siis mitään sen enempää. Vaan olla sen lähellä. Sitte hukun siihen kaikkeen lol. Ja sitten en voi hyvin. Mut joo. Masatoshin ajattelu on ihan yhtä pakkomielteistä kuin eunkwanginkin, sen sanon. Mutta ei tässä muuta.............Niin ja tietenkään mieleni ei toista jotain niihin liittyviä juttuja välähdyksinä täysin random tilanteissa.Silleen, yritäpä keskittyä johonkin muuhun ja voit olla varma että pian muistat välähdyksenä jonkun hyvin yksityiskohtaisen jutun vuodelta 2016 liittyen masatoshiin, tai jotain niinku hirveän voimakkaita tunteita. Tai sitten muistat jonkun mama wa idol kohtauksen taikka niistä asian beat leffoista. Tai mitä vaa. Ja se välähdyksenä tuleva muisto siinä onkin pahinta. Kun jokin asia tulee sillain "boom" (🙄) ja sit vaan oot silleen "ai mitä tapahtui nyt"No joo.Muutenkin koko aika on ollut niin pitkä, vuositolkulla kun ollaan jo hilluttu täs, niin että se tuntuu jo omalta leffaltaan. Tilanteet kehittyy ja oot vaan silleen no eikö tämä koskaa lopu. Melkeen eunkwangistakin vois sanoo niin, koska se ei oo vaan se 2 vuotta . Vaan se nimenomainen oma elokuvansa, oma sivujuonensa, if you will, on alkanut jo vuodesta 2020. Nimittäin siitähän se kehittyi. Because i do happen to replay it in my head a lot, sometimes.Joo No sitten toisaalta ajattelen koko elämäni tarinana, joka ilman muuta jo alkaessaan oli määrätty menemään näin ja siksi ILMAN MUUTA tulenkin lopulta saamaan molemmat noista, vähintään eri aikaan jos ei muuta. Koska. Sehän on hei selvää? On päivänselvää miten tarina menee, duh. Ai miksi? No vaa kosk mul on nää evidencet hei. Jotka tietenkin merkitsee jotain. Tietenkin.Ilman muuta.Ja oi, kuinka kovaa tulenkaan tippumaan, kun sitä ei koskaan tapahdukaan. Tosin luulisi mun tottuvan hyvää vauhtia ja joskus ehkä kymmenen vuoden päästä oon jo ok, vaikka en yli olisikaan. Tottunut vain.Niin. Mulla on ihmeellinen kyky olla toiveikas aina sen jälkeen kun toivo on ollut kokonaan sammunut hetken. Sen jälkeen, jonkin ajan kuluttua, se toiveikkuus nousee uudestaan, ja tajuat sen tosiseikan että kaikki on mahdollista. Niin, no, kaikki on mahdollista. On. Sehän on tosi, tietenkin. Mutta... Kannattaako sun todella olla toiveikas siksi että on häviävän pieni mahdollisuus johonkin vain siksi että kaikki on mahdollista?Nooh, kyllä kannattaa. Toiveikas kannattaa aina olla. Jopa deluluun asti.Rääh.Urpilainenko sen sanoi että elämässä ja politiikassa kaikki on mahdollista :D tai jotain vastaavaa.. no, näin, näin kyllä.. olet oikeassa jutta... :DNiin. Ikinä ei tiedä. Kaikki on mahdollista. Masatoshin saaminen joskus jonain päivänä. Tai siitä yli pääseminen. Koska kaikki on mahdollista. Tai eunkwangista yli pääseminen. Tai sen saaminen jonain päivänä. Tai, tai....Kyllä se lopulta kuitenkin on niin, että totuus se on, että nekin asiat joiden pitäis olla mahdottomia, ON mahdollisia. Joskus niin tapahtuu. Mutta sitähän minä en vielä varmaksi tiedä.En siitäkään huolimatta varmaksi tiedä, vaikka kuinka olen kokenut ennustuksia, aavistuksia ja niin sanottuja totuuksia :D ne voi olla puppuakin. Vahva kokemus se (tai ne) on ollut. mutta sitä ei kukaan tiedä, että toteutuuko se todella. Noh. En ehkä haluakaan tietää.Ja jos totta puhutaan, panikoin molemmista vaihtoehdoista. Vaikka niitä niin paljon tahdonkin, olla lähellä ja halata ja suudella, mutta luuletko etten panikoi ajatuksesta että saisin edes toisen. In fact, luuletko etten panikoi edes ajatuksesta että näkisin yhden ainoan kerran vaikka vaan, eunkwangin tai masatoshin. Jalat pettäis alta siinä samalla sekunnilla ja en voisi ollenkaan hyvin, mutta mitään muuta en tietysti haluakaan kuin olla lähellä. Kuitenkin siihen hetkeen tiivistyisi niin paljon että multa lähtis järki päästä, enkä toipuisi koskaan enää.Ja joku vielä sanoi ettei limerenssiä voi olla kuin yhteen kerrallaan..No muttaNäin nämä asiat hoidetaanJa kaiken sen lisäksi, ole vieläpä rumakin kuin mikä, niin alkaa olla elämä hyvin kasassa.Mutta ei ainakaan draamaa puutu.Mutta tää on ihan älytöntä.Sitä paitsi, petyn itseeni päivittäin, aina uudelleen xD mitä erilaisimpien asioiden takia. Tietenkin idiotismi koska rakkaus, toiseksi rumuus, kolmanneksi kun en jaksa siivota, ja kaikkea sellaista muuta.Enpä sille mitään voi jos eräs mies on tollanen saatanan vitun saatanan,,,,,,,, näethän,,,,,,,, komee,, niinSe on sit sitä.😩Niin anteeksi miksi se jätti ikuiset jäljet jo 2016?En kai toivu ollenkaan.No joo.Arvaa mistä muusta en toivu? Siitä päivästä kun katoin vidii eunkwangist ja mun sydän hakkas hulluna ja sit kun menin nukkumaan niin olin täysin huumeissa. En koskaan unohda sitä, luulen.En koskaan unohda mitä VITTUA se teki mulle kun se saapui mun elämään nopeasti, kuin salamana rakastuessani siihen. Ja jos se ei oo elämäni mies, niin kuka VITTU sit on?No masatoshi tietysti, duh, älä ole naurettava, mut jos sekään ei kuulemma oo?Niin kuka SIT on elämäni mies? Tahtoisinpa tietää, mutta oma veikkaukseni on ainakin se ettei puolisoa tule edes :D ainii, mut kaikkihan oli mahdollista. Mutta niin myös se ettei sitä todellakaan tule. Koskaan. Hmm hmm.</blockquote>

En ole robotti