Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 193294" data-attributes="member: 34">En vain koskaan halunnut raskaaksi tai äidiksi, niin kun ei varmasti moni muukaan tyttö. Ei se muuta kenenkään sukupuolta, se on ihan normaalia. Mut siinä vaiheessa kun mulle alkoi tulla oikeaa sukupuolidysforiaa nii en enää tiiä miten selviin :D olin kyllä silloinkin maskuliininen niinku nytkin että en oikein ollut mikään feminiininen nainen enkä nytkään, ehkä se on joku 70 % masculine and 30 % feminine mut nii joten enemmän oon maskuliininen nainen ja olin sillonkin. Joten on ymmärrettävää kokea dysforiaa siis sellasta että jotkut feminiiniset jutut ei oo oikein mua mut ei se tee musta transia ja ei mun pitäs joutua kärsimään siitä. Kun ei se koskaa ennen ollu kärsimystä vaan se ei vaa ollu mua koska olin enemmän maskuliininen mut miks nyt siitä on tullu hirveetä kärsimystä etten voi edes sietää rintojani? Tai ettei mun vulvakaan edes vaik tunnu luonnolliselta?Mitä oikee tapahtui? En sitä tiedä.Maskuliininen nainen oon ja oon aina ollu (aina?, no, niin kai, must tuntuu et oon pienenäkin silti ollu aina sellanen et I had that masculine vibe more, enkä puhu edes pukeutumisesta vaan jotenkin henkisesti tunnen sen silleen)Nii se kyl tuntuu oikeelta mut mitä tää kehodysforia on? Siis suurimmaks osakshan se on kehodysforiaa, rinnat, vulva, kohtu, munasarjat, menkat.... Eipä tossa oo mitään mikä ei olisi kehodysforiaa. Onko mulla vaan naksahtanu aivot väärään asentoon ja jotenkin... Joku on aiheuttanut sen vihan mitä ennen en varmaan osannut ajatellakaan?</blockquote>

[QUOTE="qualitymonkey, post: 193294, member: 34"] En vain koskaan halunnut raskaaksi tai äidiksi, niin kun ei varmasti moni muukaan tyttö. Ei se muuta kenenkään sukupuolta, se on ihan normaalia. Mut siinä vaiheessa kun mulle alkoi tulla oikeaa sukupuolidysforiaa nii en enää tiiä miten selviin :D olin kyllä silloinkin maskuliininen niinku nytkin että en oikein ollut mikään feminiininen nainen enkä nytkään, ehkä se on joku 70 % masculine and 30 % feminine mut nii joten enemmän oon maskuliininen nainen ja olin sillonkin. Joten on ymmärrettävää kokea dysforiaa siis sellasta että jotkut feminiiniset jutut ei oo oikein mua mut ei se tee musta transia ja ei mun pitäs joutua kärsimään siitä. Kun ei se koskaa ennen ollu kärsimystä vaan se ei vaa ollu mua koska olin enemmän maskuliininen mut miks nyt siitä on tullu hirveetä kärsimystä etten voi edes sietää rintojani? Tai ettei mun vulvakaan edes vaik tunnu luonnolliselta? Mitä oikee tapahtui? En sitä tiedä. Maskuliininen nainen oon ja oon aina ollu (aina?, no, niin kai, must tuntuu et oon pienenäkin silti ollu aina sellanen et I had that masculine vibe more, enkä puhu edes pukeutumisesta vaan jotenkin henkisesti tunnen sen silleen) Nii se kyl tuntuu oikeelta mut mitä tää kehodysforia on? Siis suurimmaks osakshan se on kehodysforiaa, rinnat, vulva, kohtu, munasarjat, menkat.... Eipä tossa oo mitään mikä ei olisi kehodysforiaa. Onko mulla vaan naksahtanu aivot väärään asentoon ja jotenkin... Joku on aiheuttanut sen vihan mitä ennen en varmaan osannut ajatellakaan? [/QUOTE]

En ole robotti