Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
2
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En tiiä saatana
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 194000" data-attributes="member: 34"><p>Kato kun en aina tienny vissiin et naiseudes on jotain väärää ja ällöttävää. Sit jossain vaiheessa opin et on kun mulle se ystävällisesti kerrottiin (että pillut on ällöttäviä esimerkiksi ja moonikset). Näin kun ystävällisesti on kerrottu miten asian laita on niin se on vaikea sitä unohtaakaan. Mua on valaistu siis, tätähän en lapsena vissiin tiennyt. Niin sen takia mul on nyt loputon pakko-oire siitä. Joka siis ei näytä loppuvan millään, mutta joskus se loppuu koska no, joku uusi ajatus ehkä korvaa sen, kokemuksien myötä asiat saa uusia mittasuhteita ja oota vaan kun oon ton yhden kanssa (en ole, mutta läpällä) niin se saattaa muokata ja myllätä mun käsitykset ihan eri tavalla. It could even heal me. Maybe.</p><p></p><p>Joka tapauksessa pointti on se että en tajunnut aikaisemmin että oon tehny jotain väärin siinä ja et se on ällöttävää mutta nyt tiedän sen ja se on mulle fakta, mut se fakta voikin sitten haihtua kuin tuhka tuuleen jos kokemuksen karttuminen saakin mut uskomaan johonkin toiseen faktaan?</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 194000, member: 34"] Kato kun en aina tienny vissiin et naiseudes on jotain väärää ja ällöttävää. Sit jossain vaiheessa opin et on kun mulle se ystävällisesti kerrottiin (että pillut on ällöttäviä esimerkiksi ja moonikset). Näin kun ystävällisesti on kerrottu miten asian laita on niin se on vaikea sitä unohtaakaan. Mua on valaistu siis, tätähän en lapsena vissiin tiennyt. Niin sen takia mul on nyt loputon pakko-oire siitä. Joka siis ei näytä loppuvan millään, mutta joskus se loppuu koska no, joku uusi ajatus ehkä korvaa sen, kokemuksien myötä asiat saa uusia mittasuhteita ja oota vaan kun oon ton yhden kanssa (en ole, mutta läpällä) niin se saattaa muokata ja myllätä mun käsitykset ihan eri tavalla. It could even heal me. Maybe. Joka tapauksessa pointti on se että en tajunnut aikaisemmin että oon tehny jotain väärin siinä ja et se on ällöttävää mutta nyt tiedän sen ja se on mulle fakta, mut se fakta voikin sitten haihtua kuin tuhka tuuleen jos kokemuksen karttuminen saakin mut uskomaan johonkin toiseen faktaan? [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En tiiä saatana
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja