Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
0
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En tiiä saatana
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 214920" data-attributes="member: 34"><p>Sit taas kun miettii mun henkilökohtast tilannetta dysforian kaa nii ois aika helvetin tärkeetä etten koskaan elämässäni seurustelis ns. normi miehen kaa. Ei tarvi välttämättä olla edes sinänsä fetisisti vaik se ois ehkä sinänsä hyväks mulle, mut mun tilanteessa ei saa kyl olla sellane normi mieskää. Nevermind perun sanani, varmaa pakko olis olla fetisisti koska ei siit tulis hevonvittuakaan MUN tilanteessa. Varmaan normaaleilla naisilla onnistuu hyvin seurustelu mut ei mulla. Ykskin vähänkin väärällä äänensävyllä sanottu asia niin itken puol vuotta sitä ja takapakkia otetaan näiden vuosien tasolle mikäli olisin päässyt yhtään eteenpäin siihen mennessä. Mun dysforian kaa ei oo leikkimistä. Mun poikaystävän ois lähestulkoon pakko olla joku fetissimies koska ykskin mikroskooppinen inhon värähdys kasvoilla ja tekisin fr itsemurhan suunnattoman pelon takia. No entä tissit sitten? Sama juttu oikeestaa, ykskin inhon värähdys kasvoilla ja itkisin 5 vuotta sitä. Vaikka mä ite itteeni vihaankin niin mun mies ei sais vihata koska jos se vihais niin sitten mun dysforia ottaa takapakkia. Enhän mä tuu muutenkaan ikinä selviämään sen kanssa. Mä haluun vaan.. kuolla.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 214920, member: 34"] Sit taas kun miettii mun henkilökohtast tilannetta dysforian kaa nii ois aika helvetin tärkeetä etten koskaan elämässäni seurustelis ns. normi miehen kaa. Ei tarvi välttämättä olla edes sinänsä fetisisti vaik se ois ehkä sinänsä hyväks mulle, mut mun tilanteessa ei saa kyl olla sellane normi mieskää. Nevermind perun sanani, varmaa pakko olis olla fetisisti koska ei siit tulis hevonvittuakaan MUN tilanteessa. Varmaan normaaleilla naisilla onnistuu hyvin seurustelu mut ei mulla. Ykskin vähänkin väärällä äänensävyllä sanottu asia niin itken puol vuotta sitä ja takapakkia otetaan näiden vuosien tasolle mikäli olisin päässyt yhtään eteenpäin siihen mennessä. Mun dysforian kaa ei oo leikkimistä. Mun poikaystävän ois lähestulkoon pakko olla joku fetissimies koska ykskin mikroskooppinen inhon värähdys kasvoilla ja tekisin fr itsemurhan suunnattoman pelon takia. No entä tissit sitten? Sama juttu oikeestaa, ykskin inhon värähdys kasvoilla ja itkisin 5 vuotta sitä. Vaikka mä ite itteeni vihaankin niin mun mies ei sais vihata koska jos se vihais niin sitten mun dysforia ottaa takapakkia. Enhän mä tuu muutenkaan ikinä selviämään sen kanssa. Mä haluun vaan.. kuolla. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Aihe vapaa
En tiiä saatana
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja