Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 214989" data-attributes="member: 34">11. Elokuuta 2020 käynnisti tapahtumaketjun joka pahensi lopulta kaiken. Se johtui taas sitten ihan vaan lgbt-liikkeestä itsessään. Siksipä toivoisinkin että voisin henkilökohtaisesti tuhota koko lgbt-liikkeen, koska se on syypää mun tilanteen pahenemiseen. Tota paskaa ei pitäs olla netissä ja telkkarissa ollenkaan. Se tuhoaa elämiä. Tiedän että itse olen syypää sillä tätähän ei tapahdu kaikille, joten olen itse vain niin paska, mut silti. Ei se todellakaan mun ongelmia synnyttänyt  vaan se aloitti tapahtumaketjun jonka myötä mun ongelma paheni. Netti ja telkkari = paha. Ei mulla muuta. Ilman nettiä en olisi koskaan tehnyt sitä testiä ja sitä myöten mun ongelmat ei koskaan olis päässeet pahenemaan. En olis aloittanut sitä koko 2020 sekoilua ja selittänyt sitä kuinka vihanen oon jos joku kutsuu mua naiseks (2020 sanoin jo näin, muistan sen hyvin). Mun ei ois ikinä pitänyt tehdä sitä testiä, ja sitä myöten alkaa ajattelee asiaa, ja sitä myöten lukea niistä muunsukupuolisista joista silloin luin, kattoo mitään niitä videoita, mun ei ois koskaa pitäny tutustuu lgbt-liikkeeseen yhtään lähemmin. Se on tuhonnut koko mun elämän näin pitkällä tähtäimellä kun ajattelee ja näkee sen kuvion mitä kävi. Vuonna 2020 käynnistyi tapahtumaketju jonka takia olen nyt koko ajan tappamassa itseäni. Se ei suinkaan johtunut koronasta itsessään, vaan lgbt-liikkeestä, netistä ja no en tiedä oliko telkkarilla osuutta silloin asiaan, ei varmaan. Toi liike on niin vitun tuhoisa. Tuskin silloin niin paljon, jos se olis lgb. Ja miksei muutkin. Mut transliike tuhoaa ihmisten elämiä. Tai siis pahentaa niitä. Aloittaa tapahtumaketjuja jotka pitkän ajan kuluessa pahentaa tilannetta. Verrataan vuotta 2019 ja 2020 niin 2020 olin jo eri tavalla dysforian kourissa. Verrataan vuotta 2019 ja 2026, nyt oon todellisuudessa noin 10 kertaa itsetuhoisempi. Mun dysforia on myös 10-kertaista. En voi sanoin selittää sitä vihaa ja pahan olon tunnetta mitä koen kun tajuan et se ois voinut pysyä sillä tasolla, jos nettiä ja lgbt-liikettä ei ois. Ne on tuhonnu mut, pahentanut mun dysforiaa ja tuhonnu mut, tuhonnu mun toimintakyvyn, tuhonnut jopa mun fyysisen terveyden. Ellei sitten se tosiaan ole lähinnä mun oma vika sen takia että itsepä tutustuit asiaan. Ja tottahan se on. Pahaa aavistamattomana tutustuin asiaan.En sano että tahallaan kukaan aivopesis ihmisiä siihen. Mut sitä se kuitenkin aiheuttaa. Ja se aiheuttaa dysforian pahenemista. Jos olisin edes vuodessa 2019 tai 2018, niin tilanne oli dysforian kanssa aivan eri. Kuin yö ja päivä. En voi sanoa sen olleen olematonta. En voi sanoa sen olleen olematonta myöskään vuonna 2016. En voi sanoa sen olleen olematonta edes 2010. Mut vittu se on silti kuin yö ja päivä siinä miten usein se on mun mielessä.Oon ollut varmasti valmiiksi jo altis tälle tunteelle ja sitä koinkin, mutta netti ja lgbt-liike lopulta nosti sen 10-kertaiseksi. Toki muutkin nettiin liittyvät asiat on tuhonnut mua, ehkäpä senkin asian suhteen, kuten mikään liian seksuaalinen sisältö ja tapahtumat, nettikeskustelut koskien ulkonäköä ja kehoa ja painoa ja sukupuolta, ehkä jopa feminismi yhteiskunnallisena keskusteluna itsessään, kaiken sen jatkuvalla syötöllä kuuleminen telkkarista ja netistä ja livenä, onhan näitä asioita paljonkin jotka on tuhonnut mua.Jos oon vielä vuoden päästä tässä, yritän uudestaan itsemurhaa, vaikka sitä miettii jaksaako edes niin kauaa.</blockquote>

En ole robotti