Opiskelu Esiintymiskammo

[eipitsaa]

Mulla on ensi viikolla esitys, mistä en nyt tällä kertaa pysty luistamaan. Mulla on siis ihan järkyttävä esiintymiskammo enkä tiedä mitä tehdä. En saa unta ja tuntuu et vatsa kääntyis ympäri koko ajan. Esitys pidetään kyllä ryhmän kanssa, mutta se ei auta tätä tilanneta mitenkään, koska sen takia mun pitää olla paikalla, enkä voi sopia opettajan kanssa jotain muuta kuin esiintymisen. Herään keskellä yötä paniikkiin (tätä on jatkunu nyt melkein kuukausi). Kuraattorille en voi laittaa viestiä, koska meillä ei ole semmoista.

Tää on varmaan tosi sekava teksti, mutta se ainakin kuvaa mun mielentilaa tällä hetkellä..

 

[Poistettu käyttäjänimi 92]

Voi ei! Itsekin olen kokenut esiintymispelkoa, mutten koskaan noin rajua. Jos et kerran voi kuraattorille mennä, tässä on linkki Nuorten nettiin ja tässä linkki mieli.fi:hin. Noista vois saada asiantuntevaa apua.

 

[Cieli]

Voiko tuohon hakea jotain apua tai lääkkeitä?

 

[Peruukkiteline]

Kuulostaa kyllä todella voimakkaalta esiintymiskammolta! :c

En osaa antaa oikein mitään muuta neuvoa kuin että itsellä toimii tiettyyn rajaan asti se, että mitä ikinä tapahtuukaan, niin se tilanne x on ohi kello se ja se.

 

[eipitsaa]

Voiko tuohon hakea jotain apua tai lääkkeitä?

Voisihan siihen kai. En vain haluaisi hankkia lääkkeitä esityksien takia, kun niitä on ehkä noin 2-3 kertaa puolessa vuodessa. Mulla on kyllä propralia, mutta en oo huomannu sen auttavan hirveesti.

 

[eipitsaa]

Kuulostaa kyllä todella voimakkaalta esiintymiskammolta! :c

En osaa antaa oikein mitään muuta neuvoa kuin että itsellä toimii tiettyyn rajaan asti se, että mitä ikinä tapahtuukaan, niin se tilanne x on ohi kello se ja se.

Toi on kyllä hyvä. Tiedän että viikon tai kahden jälkeen en enää edes muista tuota ja ahdistus menee kyllä ohi. Se on tilanteessa vaan tosi paha.

 

[Peruukkiteline]

Toi on kyllä hyvä. Tiedän että viikon tai kahden jälkeen en enää edes muista tuota ja ahdistus menee kyllä ohi. Se on tilanteessa vaan tosi paha.

Hankala tilanne kyllä. : / Ja jos ahdistus on vielä sitä tasoa, että mikään kiva tekeminen ei saa sitä taka-alalle, sinulla on tavallaan menossa se esitys päällä kauemmin kuin sen lyhyen tilanteen verran. Se on raastavaa keholle ja mielelle, vaikka järki sanookin, ettei mitään oikeasti pahaa ole tapahtumassa.

 

[eipitsaa]

Hankala tilanne kyllä. : / Ja jos ahdistus on vielä sitä tasoa, että mikään kiva tekeminen ei saa sitä taka-alalle, sinulla on tavallaan menossa se esitys päällä kauemmin kuin sen lyhyen tilanteen verran. Se on raastavaa keholle ja mielelle, vaikka järki sanookin, ettei mitään oikeasti pahaa ole tapahtumassa.

Näin on. Ja kun tiedän kaiken lisäksi sen, ettei mitään hätää ole, eikä kukaan ala nauramaan jne... Silti pää keksii jotenkin kaikki pahimmat skenaariot mitä voisi tapahtua. Ehkä yritän tiedustella kelle voisin laittaa viestiä, kun kerta kuraattori on hävinnyt jonnekin..

 

[Peruukkiteline]

Näin on. Ja kun tiedän kaiken lisäksi sen, ettei mitään hätää ole, eikä kukaan ala nauramaan jne... Silti pää keksii jotenkin kaikki pahimmat skenaariot mitä voisi tapahtua. Ehkä yritän tiedustella kelle voisin laittaa viestiä, kun kerta kuraattori on hävinnyt jonnekin..

Onko niin, ettei teillä ole esim. koulupsykologia? Psykologeista on pulaa, joten usein samat psykologit pyörivät monessa eri koulussa esim. kerran tai pari viikossa. Sovitusti heitä pääsee tarvittaessa tapaamaan varmaankin myös muina aikoina.

 

[Poistettu käyttäjänimi 92]

Unohin tuossa aiemmassa viestissä jakaa omia selviytymiskikkoja siihen varsinaiseen h-hetkeen. Mun kädet ja jalat alkaa täriseen yleensä ja, koska soitan viulua, jousikäden tärinä alkaa kuulumaan siinä äänessä. Oikeesti koko tärinä ei näy yleisöön vaan se tuntuu itelle aina paljon suuremmalta. En oo saanu poistettua tärinää mutta nykyään ajattelen sen alkaessa, että aivan vitun sama vaikka tärisee, se ei ole minun vika eikä mun hallittavissa joten täriskööt niin paljon kun lystää. Ei se tärinä koskaan oo loppunu mutta tuleepahan vähän rennompi olo.

 

[eipitsaa]

Onko niin, ettei teillä ole esim. koulupsykologia? Psykologeista on pulaa, joten usein samat psykologit pyörivät monessa eri koulussa esim. kerran tai pari viikossa. Sovitusti heitä pääsee tarvittaessa tapaamaan varmaankin myös muina aikoina.

Pitää katsoa asiaa. En edes muistanut koulupsykologeja, mut alan ettimään jos niitä olis meidän koulussa. Muuten lähetän varmaan jonnekin veistiä, että kehenkä pitäisi ottaa yhteyttä. Aina pitäis joku paikka olla.

 

[eipitsaa]

Unohin tuossa aiemmassa viestissä jakaa omia selviytymiskikkoja siihen varsinaiseen h-hetkeen. Mun kädet ja jalat alkaa täriseen yleensä ja, koska soitan viulua, jousikäden tärinä alkaa kuulumaan siinä äänessä. Oikeesti koko tärinä ei näy yleisöön vaan se tuntuu itelle aina paljon suuremmalta. En oo saanu poistettua tärinää mutta nykyään ajattelen sen alkaessa, että aivan vitun sama vaikka tärisee, se ei ole minun vika eikä mun hallittavissa joten täriskööt niin paljon kun lystää. Ei se tärinä koskaan oo loppunu mutta tuleepahan vähän rennompi olo.

Mun ääni tärisee ihan hirveesti, mut ei kai sille voi mitään. Eniten muo ehkä huolettaa se että meen ihan lukkoon ja unohdan mitä mun pitää sanoa ja miten.

 

[Peruukkiteline]

Pitää katsoa asiaa. En edes muistanut koulupsykologeja, mut alan ettimään jos niitä olis meidän koulussa. Muuten lähetän varmaan jonnekin veistiä, että kehenkä pitäisi ottaa yhteyttä. Aina pitäis joku paikka olla.

Hyvä että sinulla on varasuunnitelma olemassa. Jos suoraa yhteyttä esim. koulupsykologiin ei löydy, niin jonkun muun kautta sinun pitäisi saada häneen yhteys kyllä, jos teillä sellainen siellä on. 👍

 

[ujobiseksuaali]

mä ainaki sain vapautuksen kaikista esiintymishommista lukiossa ku otin asian esille. sain myös just ryhmätöistä vapautuksen, et niinku ei sen pitäs olla este et se on ryhmätyönä tehty. mulla siis kans tosi paha esiintymisjännitys ku ahistuneisuushäiriö löytyy.

 

[eipitsaa]

mä ainaki sain vapautuksen kaikista esiintymishommista lukiossa ku otin asian esille. sain myös just ryhmätöistä vapautuksen, et niinku ei sen pitäs olla este et se on ryhmätyönä tehty. mulla siis kans tosi paha esiintymisjännitys ku ahistuneisuushäiriö löytyy.

Mä sain lukiossa myös vapautuksen, mut en (vielä) täältä. Ja en nyt tässä vaiheessa voisi varmaan saadakaan, kun tää on just ryhmätyö ja me ollaan tehty tätä yli kuukaus D:

 

[ujobiseksuaali]

Mä sain lukiossa myös vapautuksen, mut en (vielä) täältä. Ja en nyt tässä vaiheessa voisi varmaan saadakaan, kun tää on just ryhmätyö ja me ollaan tehty tätä yli kuukaus D:

aivan joo. missä siis opiskelet nyt?

 

[eipitsaa]

aivan joo. missä siis opiskelet nyt?

AMKissa

 

[ujobiseksuaali]

AMKissa

okei. totta kai mun mielestä pitää niinku just saaha tasavertane tilanne kaikille opiskelun suhteen et jos niinku just esim esitelmät aiheuttaa iha paniikkia nii totta kai pitäs olla vaihtoehtoine tapa. mut samalla on vaa muistettava se karu fakta et joskus vaan on pakko olla esillä ja esiintyä elämässä vaikka se tuntuu pahalta :/ tsemps, kannattaa vaikka mennä jollekki puhumaa ja yrittää saaha jotain apuu tohon et jos vaikka helpottais joskus!

 

[Poistettu käyttäjänimi 92]

Mun ääni tärisee ihan hirveesti, mut ei kai sille voi mitään. Eniten muo ehkä huolettaa se että meen ihan lukkoon ja unohdan mitä mun pitää sanoa ja miten.

Onneksi se on ryhmätyö, ja jos jäädyt, et oo yksin. Tietääkö sun ryhmäläiset sun jännityksestä, koska se vois auttaa niitä vähän avittamaan sua? Se on kyllä kauhea tunne, kun ei pysty kontrolloimaan omaa ääntä ja kehoa. Onhan sulla hyvät muistiinpanot, joihin voit tukeutua että ei tarvi muistamisesta stressata?

 

[eipitsaa]

Onneksi se on ryhmätyö, ja jos jäädyt, et oo yksin. Tietääkö sun ryhmäläiset sun jännityksestä, koska se vois auttaa niitä vähän avittamaan sua? Se on kyllä kauhea tunne, kun ei pysty kontrolloimaan omaa ääntä ja kehoa. Onhan sulla hyvät muistiinpanot, joihin voit tukeutua että ei tarvi muistamisesta stressata?

Ei tiedä. Ja tulostin just eilen kokonaisen esseen siitä et tiedän mitä sanon. Uskon että ne voi jeesaa jos on jotain. Ne on kuitenkin sen verran reiluja ja uskon että ne kyllä tulee huomaamaan sen.

Parastahan se olis jos voisin olla etänä esittämässä sen, etteu tarvitsisi olla kaikkien edessä. Puolet esitti, mut just mun ryhmä joutuu takaisin lähiopetukseen. Ehkä voin murtaa jalan tai jotain että pääsisin etäopetukseen.

 

[varjojenmaa]

Ite en oo kärsinyt pahasta esiintymispelosta, koska oon tottunut siihen pienestä pitäen. En tosin oo koskaan pitänyt esillä olemisesta, ja kärsin muista mielenterveysongelmista. Jos haluaa oppia esiintymään ja pelon kanssa pärjäämään, sitä kohti pitää mennä. Kannustan lisäämään omiin päiviin pieniä esillä olemisen hetkiä, esim. kysymään tunnilla jotain mieleen tulevaa kysymystä, läheisille esiintymistä jne. Tarvittaessa olis varmasti hyvä miettiä esiintymispelon syitä ammattilaisen kanssa. Tärkeintä ois pystyä iloitsemaan siitä, että pystyy esiintymään, vaikka pelottaakin: se vaatii erityistä rohkeutta ja vahvuutta! Paljon tsemppiä ja kärsivällisyyttä!