azgeda
Asiantuntija
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 727
- Reaktioarvo
- 744
kerron myös vähän tästä päivästä, mutta saanen aloittaa...
mie menin hänen kanssaan sinne metsään ja siellä oli oikeesti super kivaa! mie oon oikeestaan ilonen, että tavallaan se sunnuntai sai miut "vetäytymään", koska luulen, että sen kautta sit pystyin tänään olla enemmän oma itteni (vaikka siitä huolimatta se sunnuntai oli ihan paska päivä, eikä sanonu kivasti siitä innostumisesta).
kun hyppäsin autoon, niin ekana kerroin pari eilisen asiaa, jonka jälkeen sit mainitsin sunnuntaista "pari sanaa". noh, kaikessa yksinkertaisuudessaan: hän ei tosiaan haluu menettää minuu, eikä missään nimessä kiirehtii, vaan haluu tutustuu rauhassa (joka jo oli tiiossa). kysyin myös siitä yhtäkkisestä etääntymisestä, mutta...en oikein ymmärtäny, että mitä hän selitti. hän kuitenkin oli sit läheisempi taas tänään. ja voi tottakai olla, ettei hän sillon sunnuntaina ollu niin läheinen, koska oltiin nähty kuukauden jälkeen ja sitä ennen oltiin ennätetty näkee kahesti.
mainitsin myös, että miulla on jäätävä hylätyks tulemisen pelko ja ADHD vielä vahvistaa asiaa (+mm. RSD = rejection sensitive dysphoria), jonka hän ymmärs.
kun oltiin siellä metässä, niin...myö molemmat oltiin huomattavasti rennompia, mitä kaupungissa. toki myö oltiin sen ~8h, niin en ois ees pystyny olla olematta oma itteni :D mutta koko sen 8h... myö puhuttiin tauotta :D ja varsinkin mie olin koko ajan jollain tavalla äänessä - puhuin sekä muuten vaan stimmasin (toistin tiettyjä laulujen sanoja ja tein jotain muita ihmeellisiä ääniä). myö vitsailtiin tosi paljon, mutta meillä oli myös syvällisempiäkin keskusteluja. oli kiva, että hän näki sen miun hyperaktiivisen puolen :)!
kosken äärellä hän sano, että jos oltais yhessä, niin hän ois suudellu minuu - ja vitsaili, että oispahan tullu hetken hiljasuus :'D (...tai sit mie saatoin ekana heittää ton vitsin - en muista kumpi oli, mutta jatkettiin siitä vitsailuu kumminkin).
ja myöhemmin nuotiolla laitto onget nojaamaan miun takana olevaa puuta vasten, että meni ihan siitä vierestä. hän sano, että jos hän ois ottanu askeleen lähemmäks, niin ois saattanu suudella. ja sit sano, että on pariin otteeseen tehny mieli suudella minuu, mutta on halunnu ehottomasti hillitä ittensä, että eka tutustutaan - hyvä päätös, koska en ois ollu vielä valmis (ja se ois ollu miulle ensi suudelma, niin...haluun, että siinä on sit enemmän syvempää tunnetta).
oli super ihana päivä - oli ihana, että asiat selkeni ja tuntuu, että pystyn nyt olla huomattavasti rennommin hänen seurassaan. en kuitenkaan nyt haluu innostuu liikaa ja...pidän oikeesti toiveet matalalla. en haluu, että kohta tulee taas joku iso alamäki D: kattoo mitä tästä tulee. mutta nyt on semmonen olo, että...kaikki on okei.
mie menin hänen kanssaan sinne metsään ja siellä oli oikeesti super kivaa! mie oon oikeestaan ilonen, että tavallaan se sunnuntai sai miut "vetäytymään", koska luulen, että sen kautta sit pystyin tänään olla enemmän oma itteni (vaikka siitä huolimatta se sunnuntai oli ihan paska päivä, eikä sanonu kivasti siitä innostumisesta).
kun hyppäsin autoon, niin ekana kerroin pari eilisen asiaa, jonka jälkeen sit mainitsin sunnuntaista "pari sanaa". noh, kaikessa yksinkertaisuudessaan: hän ei tosiaan haluu menettää minuu, eikä missään nimessä kiirehtii, vaan haluu tutustuu rauhassa (joka jo oli tiiossa). kysyin myös siitä yhtäkkisestä etääntymisestä, mutta...en oikein ymmärtäny, että mitä hän selitti. hän kuitenkin oli sit läheisempi taas tänään. ja voi tottakai olla, ettei hän sillon sunnuntaina ollu niin läheinen, koska oltiin nähty kuukauden jälkeen ja sitä ennen oltiin ennätetty näkee kahesti.
mainitsin myös, että miulla on jäätävä hylätyks tulemisen pelko ja ADHD vielä vahvistaa asiaa (+mm. RSD = rejection sensitive dysphoria), jonka hän ymmärs.
kun oltiin siellä metässä, niin...myö molemmat oltiin huomattavasti rennompia, mitä kaupungissa. toki myö oltiin sen ~8h, niin en ois ees pystyny olla olematta oma itteni :D mutta koko sen 8h... myö puhuttiin tauotta :D ja varsinkin mie olin koko ajan jollain tavalla äänessä - puhuin sekä muuten vaan stimmasin (toistin tiettyjä laulujen sanoja ja tein jotain muita ihmeellisiä ääniä). myö vitsailtiin tosi paljon, mutta meillä oli myös syvällisempiäkin keskusteluja. oli kiva, että hän näki sen miun hyperaktiivisen puolen :)!
kosken äärellä hän sano, että jos oltais yhessä, niin hän ois suudellu minuu - ja vitsaili, että oispahan tullu hetken hiljasuus :'D (...tai sit mie saatoin ekana heittää ton vitsin - en muista kumpi oli, mutta jatkettiin siitä vitsailuu kumminkin).
ja myöhemmin nuotiolla laitto onget nojaamaan miun takana olevaa puuta vasten, että meni ihan siitä vierestä. hän sano, että jos hän ois ottanu askeleen lähemmäks, niin ois saattanu suudella. ja sit sano, että on pariin otteeseen tehny mieli suudella minuu, mutta on halunnu ehottomasti hillitä ittensä, että eka tutustutaan - hyvä päätös, koska en ois ollu vielä valmis (ja se ois ollu miulle ensi suudelma, niin...haluun, että siinä on sit enemmän syvempää tunnetta).
oli super ihana päivä - oli ihana, että asiat selkeni ja tuntuu, että pystyn nyt olla huomattavasti rennommin hänen seurassaan. en kuitenkaan nyt haluu innostuu liikaa ja...pidän oikeesti toiveet matalalla. en haluu, että kohta tulee taas joku iso alamäki D: kattoo mitä tästä tulee. mutta nyt on semmonen olo, että...kaikki on okei.
