Mun oli vielä pakko jatkaa kun kerran pääsin vauhtiin ja olen tutkinut itse aikaa melko paljonkin
Kopioin tähän mitä päättelyketjuja olen joskus tehnyt
Joskus sanotaan, että aika tarvitaan, jotta kaikki ei tapahtuisi samalla hetkellä. Mutta jos aikaa ei olisi, ei kaikki voisi tapahtua samalla hetkellä, sillä mitään hetkeä ei olisi. Sen sijaan mitään ei voisi tapahtua, koska kaikki tapahtuisi jollakin ajan hetkellä ja ajan hetkiä ei ole olemassa. Jos on näin, niin mitä muuta on silloin, kun ei ole aikaa?
Ajan hidastumisesta nopeasti kulkiessa kertoo se, että kun valo poukkoilee peilien välillä ja peilit kiihdytetään liikkeeseen, niin valolla kestää kauemmin kulkea peilistä toiseen. Voiko aika siis olla nopeutta/vauhtia? Ennen alkuräjähdystä ei ollut mitään. Ei ollut myöskään aikaa. Vaatiiko aika aina jotakin? Jotakin, joka voi liikkua. Voiko aika kulkea, jos ei ole kahta asiaa, jotka voivat liikkua suhteessa toisiinsa? Kuvittele, että koko maailmankaikkeudessa ei ole mitään muuta, kuin kaksi massatonta hiukkasta. Silloin ajan kulumista määritellään hiukkasten avulla. Jos toisen hiukkasen aika kuluu nopeammin, kuin toisen hiukkasen aika, niin ajan on pakko olla olemassa. Aikaa ei ole pakko olla olemassa, jos hiukkasten aika kuluu samalla nopeudella. Se toisaalta vaatisi myös sen, että hiukkaset pysyvät täsmälleen samanlaisina. Siinä maailmankaikkeudessa, jossa me elämme, aikaa on pakko olla. Koska jos aikaa ei olisi, se ei voisi kulkea eri tahtiin ja mikään ei voisi liikkua/muuttua, koska siitä voisi mitata ajan kulumista. Silloin ennen alkuräjähdystä aikaa ei olisi voinut olla olemassa ja toisaalta maailmankaikkeus ei edellytä aikaa, mutta meidän maailmankaikkeutemme vaatii ajan olemassaolon. Tarkoittaako se sitä, että aika voi joskus lakata olemasta vain siksi, että se ei ole välttämätöntä? Oikeastaan ei, mutta tavallaan kyllä, koska ainetta ei voi kadota, eikä sitä voi syntyä tyhjästä. Otetaan esimerkiksi meidän tuntemamme maailmankaikkeus, jossa kaikki liikkuu suhteessa johonkin ja jossa ei ole vain massattomia kappaleita. Silloin aika ei voi lakata olemasta olemassa, sillä massallinen ei voi muuttua massattomaksi. Toisena esimerkkinä maailmankaikkeus, jossa on vain massattomia hiukkasia, mutta ne silti liikkuvat suhteessa toisiinsa. Jos kaikki silloin pysähtyisi suhteessa kaikkeen, aika voisi lakata olemasta. Aikaa voi ajatella samalla tavalla, kuin kvanttifysiikkaa. Se on epämääräistä, kunnes joku havaitsee sitä. Ja jotta ajan voisi havaita, sen täytyisi muuttua, koska ei voida havaita aikaa maailmankaikkeudessa, jossa kaikki on massatonta ja mikään ei liiku.
Entä sitten, miksi aika kuluu siihen suuntaan kuin se kuluu? Tämän päättelyketjun toimivuudesta en mene takuuseen, mutta:
Aiheuttaako nollatilan kumoutuminen ajan suunnan? Kun aikakvantteja muuttuu massaksi, aika hidastuu. Jos aika ei kulje ja se hidastuu, niin voiko se silloin edes kulkea toiseen suuntaan?
Mutta mitä vaatisi, että aika kulkisi toiseen suuntaan? Toisaalta voiko ajan suunnan määrittää se, että nollatilaa ei voida saada takaisin? Nollatilan kumoutuminen siis ehkä aiheuttaa ajan kulumisen ylipäätään johonkin suuntaan ja myös sen, mihin suuntaan se kulkee?
