Iguessimhuman
Kokenut
- Liittynyt
- 4.2.2021
- Viestejä
- 120
- Reaktioarvo
- 100
Kysymyksiä?
ajattelin otsikon luettuani että olipa typerä teko, mutta sitten kun luin tän niin ymmärrän täysin miksi teit sen enkä pidä sitä ollenkaan pahana tekona enää D: ihan kamalaa että oot joutunu kokemaan tommosta, en toivos samaa kohtaloa kellekään.. itelläkin meni peruskoulu aikalailla pieleen monen eri asian takia ja oon jotenkin todella katkera kun mietin sitä kaikkea paskaa mitä jouduin kokemaan, ja ahdistun joka kerta kun tajuan miten paljon ne edelleen vaikuttaa miun elämään.Siis asia on:
peruskoulu oli mun elämän hirvein yksittäinen asia. Homeinen koulu maksoi mulle mun terveyden. Mä en tuu ikinä pystymään tehdä asioita, jotka on muille täysin normaaleja. No esim. juokseminen. Teille tavallista, mulle asia jota kaipaan kaiholla.
Olin koulukiusattu melkein koko kouluaikani. Opettajia ei kiinnostanut. Harva opettaja oli pätevä, saati hyvä opettaja.
Oikeestaan mikään asia mun peruskoulussa ei ollu hyvin.
Kun pääsin ysiltä, olin vaan täynnä vihaa koko koulua kohtaan. Sit yhtenä kesälomani päivänä menin hyvän kaverini kanssa koululle, kohtaan rakennusta, jonne ei nähnyt oikein mistään. Hän seisoi nurkan takana kattomassa että ketään ei tuu ja mä kusin seinään. Se oli ikäänkuin takaisinmaksu siitä kaikesta paskasta.
Kyvyttömyydestä juosta, punnertaa tai ees vittu hengittää.
Masennuksesta, ahdistuksesta, paniikkikohtauksesta.
Siitä että mun tunteet meni rikki enkä tiiä, että tuleeko ne enää koskaan toimimaankaan normaalisti.
Se, et tein ton oikeesti helpotti mun oloa, helpottaa edelleen. En todellakaan kadu ja kyllä, tiedostan että se oli ihan vitun typerää.
En kyl usko, et kukaan koskaan huomasi, että siihen seinään oli kustu-
Että joo.
Sellasta.
YmmärränSiis asia on:
peruskoulu oli mun elämän hirvein yksittäinen asia. Homeinen koulu maksoi mulle mun terveyden. Mä en tuu ikinä pystymään tehdä asioita, jotka on muille täysin normaaleja. No esim. juokseminen. Teille tavallista, mulle asia jota kaipaan kaiholla.
Olin koulukiusattu melkein koko kouluaikani. Opettajia ei kiinnostanut. Harva opettaja oli pätevä, saati hyvä opettaja.
Oikeestaan mikään asia mun peruskoulussa ei ollu hyvin.
Kun pääsin ysiltä, olin vaan täynnä vihaa koko koulua kohtaan. Sit yhtenä kesälomani päivänä menin hyvän kaverini kanssa koululle, kohtaan rakennusta, jonne ei nähnyt oikein mistään. Hän seisoi nurkan takana kattomassa että ketään ei tuu ja mä kusin seinään. Se oli ikäänkuin takaisinmaksu siitä kaikesta paskasta.
Kyvyttömyydestä juosta, punnertaa tai ees vittu hengittää.
Masennuksesta, ahdistuksesta, paniikkikohtauksesta.
Siitä että mun tunteet meni rikki enkä tiiä, että tuleeko ne enää koskaan toimimaankaan normaalisti.
Se, et tein ton oikeesti helpotti mun oloa, helpottaa edelleen. En todellakaan kadu ja kyllä, tiedostan että se oli ihan vitun typerää.
En kyl usko, et kukaan koskaan huomasi, että siihen seinään oli kustu-
Että joo.
Sellasta.
Mäkin ymmärrän sua.Siis asia on:
peruskoulu oli mun elämän hirvein yksittäinen asia. Homeinen koulu maksoi mulle mun terveyden. Mä en tuu ikinä pystymään tehdä asioita, jotka on muille täysin normaaleja. No esim. juokseminen. Teille tavallista, mulle asia jota kaipaan kaiholla.
Olin koulukiusattu melkein koko kouluaikani. Opettajia ei kiinnostanut. Harva opettaja oli pätevä, saati hyvä opettaja.
Oikeestaan mikään asia mun peruskoulussa ei ollu hyvin.
Kun pääsin ysiltä, olin vaan täynnä vihaa koko koulua kohtaan. Sit yhtenä kesälomani päivänä menin hyvän kaverini kanssa koululle, kohtaan rakennusta, jonne ei nähnyt oikein mistään. Hän seisoi nurkan takana kattomassa että ketään ei tuu ja mä kusin seinään. Se oli ikäänkuin takaisinmaksu siitä kaikesta paskasta.
Kyvyttömyydestä juosta, punnertaa tai ees vittu hengittää.
Masennuksesta, ahdistuksesta, paniikkikohtauksesta.
Siitä että mun tunteet meni rikki enkä tiiä, että tuleeko ne enää koskaan toimimaankaan normaalisti.
Se, et tein ton oikeesti helpotti mun oloa, helpottaa edelleen. En todellakaan kadu ja kyllä, tiedostan että se oli ihan vitun typerää.
En kyl usko, et kukaan koskaan huomasi, että siihen seinään oli kustu-
Että joo.
Sellasta.
Kuten aikasempi käyttäjä sanoi, itekki aattelin et se oli vaa joku typerä mielijohteesta tehty teko ja luin vaan ihan mielenkiinnosta tän keskustelun et minkö takia niin menit tekee :DSiis asia on:
peruskoulu oli mun elämän hirvein yksittäinen asia. Homeinen koulu maksoi mulle mun terveyden. Mä en tuu ikinä pystymään tehdä asioita, jotka on muille täysin normaaleja. No esim. juokseminen. Teille tavallista, mulle asia jota kaipaan kaiholla.
Olin koulukiusattu melkein koko kouluaikani. Opettajia ei kiinnostanut. Harva opettaja oli pätevä, saati hyvä opettaja.
Oikeestaan mikään asia mun peruskoulussa ei ollu hyvin.
Kun pääsin ysiltä, olin vaan täynnä vihaa koko koulua kohtaan. Sit yhtenä kesälomani päivänä menin hyvän kaverini kanssa koululle, kohtaan rakennusta, jonne ei nähnyt oikein mistään. Hän seisoi nurkan takana kattomassa että ketään ei tuu ja mä kusin seinään. Se oli ikäänkuin takaisinmaksu siitä kaikesta paskasta.
Kyvyttömyydestä juosta, punnertaa tai ees vittu hengittää.
Masennuksesta, ahdistuksesta, paniikkikohtauksesta.
Siitä että mun tunteet meni rikki enkä tiiä, että tuleeko ne enää koskaan toimimaankaan normaalisti.
Se, et tein ton oikeesti helpotti mun oloa, helpottaa edelleen. En todellakaan kadu ja kyllä, tiedostan että se oli ihan vitun typerää.
En kyl usko, et kukaan koskaan huomasi, että siihen seinään oli kustu-
Että joo.
Sellasta.