kaksi (2) havaintoa fyysisestä mediasta (vai millä sanalla sitä pitäis kutsua)

[mystinenmysli]

1. päättämisen vaikeus on huomattavasti pienempi koska kasa levyjä on silti paljon vähemmän valinnanvaraa ku koko spotifyn ja netflixin ja kaiken muun tarjonta yhteensä
2. jopa ne huonommat kappaleet kuulostaa paremmilta kun ne tulee pleikka kakkosen ja telkkarin kautta (olispa cd-soitin nyyh) ja tähän voi kyllä vaikuttaa jo sekin että noi laitteet on toisella puolella huonetta vs se et painaisin vaan tosta näppäimistön ylärivistä yhtä näppäintä ja hyppäisin seuraavaan kappaleeseen (jonka saattaisin skipata samalla tavalla)

+ kolmantena vielä se et ainoo huono puoli noissa on YLLÄTTÄEN säilytystilan tarve. vau kuka olis uskonu. toki mun pitää muutenkin löytää joskus paremman näkönen tv-taso ja tässä on kai yks syy lisää. ja silti mun tavote elämässä on olla se ihminen jonka muuttokuormat alkaa vituttaa viimeistään siinä vaiheessa ku viattomat kantajat roudaa ties kuinka monetta dvd/cd/konsolipelilaatikkoa hissittömän talon xyz-kerrokseen

++ sekin että mä oikeesti omistan noi levyt joista oon maksanu mitä tahansa kahen ja viidenkymmenen euron väliltä. toisin ku ne switch-pelit joista oon maksanu yhteensä persettä vaille hevosen enkä silti omista ku korkeintaa käyttöoikeuden.

 

[mystinenmysli]

itse_asiassa vielä sekin että fall out boy kuulostaa paljon paremmalta pleikkari+telkkari-yhdistelmän kautta ja mun stressitasot tuntuu laskevan jo nyt. ja kuulostaa paremmalta sekä laadullisesti että myös sillä samalla tavalla ku ne kappaleet jotka vaatii sen 20 vuotta vanhan kolmen pikselin naruto-amv:n jotta ne kuulostaa hyvältä.