Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="Lalamon" data-source="post: 62799" data-attributes="member: 89">Tää taitaa olla nyt jo vähän vanha keskustelu. Halusin tähän lisätä vielä viestin, sillä mulla on aika pitkään ollut traumat yhestä netistä löytävästäni järkyttävästä matkusta. :/ Oikeestaan nyt vasta oon älynnyt, ettei tää mun kokemani trauma ole kauheen normaalia. Tää keskustelu tuli siis tätä mun traumaa pohtiessani mieleen, niin aattelin siksi tähän tän asiani kirjoittaa.Tää tapaus ei kuitenkaan tapahtunut mulla lapsena, toisin kuin sun tilanteessas. Oli mulla lapsena tietty pelkoja tiettyjä asioita kohtaan, sillä oon pienestä pitäen ollut herkkä (lapsena olin tietty herkempi kuin näin aikuisena). Nää mun lapsuuden pelot eivät kuitenkaan häirinnyt mun normaalia elämää, ja nää pelot on useimmiten vanhempana kadonneet jättämättä mitään ikäviä jälkiä aikuisuuteen. Tässä mun tän hetkisessä tää pelko on saanut pohjansa lukioaikoina. Ensimmäisen lukiovuoden äikän kurssilla meidät oli jaettu pienempiin ryhmiin, jossa teimme usein ryhmätöitä ja vastaavaa. Yhdeksi ryhmätyöksemme kuului kurssin lopputyö kaunokirjallisuuksien lajeista. Yksi ryhmä teki siis yhdestä lajista esitelmän siten, että jokaisella ryhmässä oli eri laji työnään. Mun ryhmän teemana oli sci-fi. Meidän piti myös lukea joku lajiin liittyvä teos. Sen lisäksi, että meidän piti tehdä tämä esitelmä, meidän piti tehdä yksilötyönä open laatima kirjatehtävä. Meidän piti siis kertoa kaikkee teoksen miljööstä, päähenkilöistä jne. Tehtävässä piti myös kirjoittaa eräänlainen mielipidekirjoitus teoksesta. Tätä varten etsiskelin tietoa teoksen aiheesta, ja löysin erään epämiellyttävän artikkelin aiheeseen liittyvästä jutusta. Luin artikkelin, ja päätin yhdestä artikkelin sisällöstä ottaa lisätietoa netistä. En muista, miksi lisätietoa halusin. Olisikohan syynä ollut uteliaisuus vai se, että halusin saada selville, pitikö artikkelin tieto paikkansa vai ei? 🤔Ja no, etsiessäni lisätietoa tästä sisällöstä järkytyin totaalisesti! Ja siis järkytyin nimeen omaan siksi, että löysin kauheita kuvia aiheesta. D: Tää juttu häiritsi mua aika paljon pari päivää. Sen jälkeen en ole tätä keissiä sen kummemmin ajatellut. Välillä tietty randomina flashbackina tullut asia mieleen. Elämä ei siis tästä mulle pilalle mennyt KUNNES viime keväänä Hesarissa löysin artikkelin tästä samasta aiheesta! 😰 Lueskelin Hesarissa sitä sun tätä, kunnes sivusto ehdotti tähän kauhuaiheeseen liittyvää matskua. Ja siis tää artikkeli oli Hesarin luetuimpia ja tuli ihan etusivullakin vastaan ensimmäisenä! Tästä huomaa selvästi, kuinka kammottavat asiat myy. Tästä Hesarin tempusta sitten alkoi kauhee ahdistusmyllerrys tätä aihetta kohtaan. Ja tää tapaus on paisunut suht pahaksi: nimittäin tää kauhee aihe on pyörinyt mun mielessä tyylii ainakin kerran viikossa. Kesällä sitten kun Simpsoneissa mainittiin tästä kammottavasta asiasta epäsuorasti (Homer Simpson, sinä kelju piru! <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite4" alt=":mad:" title="Mad    :mad:" loading="lazy" data-shortname=":mad:" /> ), niin tää tapaus paheni entisestään. Oon siis siitä lähtien lähes päivittäin tätä keissii ajatellut. Nyt opinnot aloittaessani tää tapaus on taas tullut pahasti mieleen, ja juna- ja bussimatkalla olin jäätävän ahdistunut tästä jutusta. Meinasin jopa itkee junamatkalla tän tapauksen takii. :'( Oon tässä nyt harkinnut puhuvani tästä asiasta jonkun ammattilaisen kaa. Mä nykyään kansanopistossa juttelen viikoittain oppilashuollossa mun murheista, niin aion jonakin päivänä kertoa siellä tästä tapauksesta.</blockquote>

En ole robotti