Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
loukattu olo
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="haituvainen" data-source="post: 88070" data-attributes="member: 386"><p>haluisin ihan hirveesti avautua tänne yhdestä miun poikapuolisesta kaverista, jonka kanssa meillä on hieman erikoiset välit D: oon kyllä jonkun verran kertonu hänestä täällä, mutta siinä on vaan murto-osa. tätä asiaa ois niin paljon, etten ihan oikeesti vaan jaksa avautua kerralla, vaikka kuinka mieli tekis. viimesin asia mikä jäi kaivamaan on se, kun hän tuli tänään kaupunkiin ja kun nähtiin, niin oltiin varmaan 15 min täällä. hän ois voinu lähtee bussiin niin, että oltas keretty hengata joku tunti, mutta ei ilmeisesti miun seura kelvannu, joten herra lähti melko pian. mie kyllä sinänsä ymmärrän sen, koska ei oltas voitu tehä muuta kun käydä h&m:llä tai ruokakaupassa (koska tapaninpäivä), mutta... äh en tiiä, silti jotenkin on ylipäätään sellanen olo, että hän ei haluis viettää aikaa miun kanssa. kuulemma on lomalla niin paljon tekemistä ettei ehdi, mutta silti tuli kaupunkiin eikä edes ilmottanu siitä miulle, ennen ku vasta ollessaan h&m:n sovituskopissa. toki ymmärrän tänkin sinänsä, enhän miekään aina jaksa hengata kavereiden kanssa ja joskus on kiva tehä ostoksia itekin. silti aloin heti spekuloimaan, että ei muuten varmana välitä miusta D: en edes saanu halia häneltä, ja auta armias kun menin saattamaan bussipysäkille, niin hänen egonsa ei kestäny halaamista kun joku poikapuolinen kaverinsa ilmesty siihen ja he alko höpöttämään. kyllä tää kaveri katteli mua kun meni bussiin, että ei hän ihan täysin ignoorannu. ihan kun ois jopa puhunu miusta jotain sille kaverilleen, kun... en mie tiiä, jotenkin tuli sellanen olo kun katteli mua välillä D: sit hän lopussa joko vilkutti tai näytti keskaria (joka on sellanen meijän yhteinen juttu), mutta en oo ihan varma tekikö hän kumpaakaan, kun en nähny kunnolla. ilmeisesti vähintään katto mua, kun se bussi oli jo kauempana D:</p><p></p><p>en tiedä, ehkä hänellä on vaan sellanen päivä ettei jaksa oikein läheisyyttä ja muuta. hän ei myöskään alunperin pyytäny mua keskustaan, mutta kun en kerenny uimahalliin ja sanoin että tuun keskustaan, niin sitten hän kerto ite mistä löydän hänet. tän lisäks hengattiin myös lomanalkamispäivänä parikin kertaa, heti koulun jälkeen ja vielä illalla hän pyys pelaamaan biljardia.</p><p></p><p>mie varmaan ylireagoin ja hän kyllä välittää, tai... en mie vittu tiiä, varmaan vihaa D: tää on tosi hankalaa ja en tiiä mitä aatella, kun tuo jätkä on niin ristiriitanen. samalla viihyn sen seurassa ja se on ihana, samalla menetän hermoni ja aivosoluni kun pähkäilen sen sekavaa käytöstä ja ristiriitasia ilmeitä, eleitä ja sanoja. niin rakas mutta myös niin raivostuttava ihminen D: <3 ei hän kuitenkaan oo mitenkään kusipää mua kohtaan, mutta silti joku hänessä saa miut voimaan pahoin. pää hajoaa tästä spekuloimisesta ja en viiti kaikesta mua vaivaavasta avautua hänelle, kun mitä jos hän pitää mua ihan hulluna ja vainoharhasena D: vaikka hän on kyllä sanonu, että aina saa ja pitääkin sanoa, jos joku painaa mieltä. ja että voin soittaa vaikka keskellä yötä, jos ahdistaa.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="haituvainen, post: 88070, member: 386"] haluisin ihan hirveesti avautua tänne yhdestä miun poikapuolisesta kaverista, jonka kanssa meillä on hieman erikoiset välit D: oon kyllä jonkun verran kertonu hänestä täällä, mutta siinä on vaan murto-osa. tätä asiaa ois niin paljon, etten ihan oikeesti vaan jaksa avautua kerralla, vaikka kuinka mieli tekis. viimesin asia mikä jäi kaivamaan on se, kun hän tuli tänään kaupunkiin ja kun nähtiin, niin oltiin varmaan 15 min täällä. hän ois voinu lähtee bussiin niin, että oltas keretty hengata joku tunti, mutta ei ilmeisesti miun seura kelvannu, joten herra lähti melko pian. mie kyllä sinänsä ymmärrän sen, koska ei oltas voitu tehä muuta kun käydä h&m:llä tai ruokakaupassa (koska tapaninpäivä), mutta... äh en tiiä, silti jotenkin on ylipäätään sellanen olo, että hän ei haluis viettää aikaa miun kanssa. kuulemma on lomalla niin paljon tekemistä ettei ehdi, mutta silti tuli kaupunkiin eikä edes ilmottanu siitä miulle, ennen ku vasta ollessaan h&m:n sovituskopissa. toki ymmärrän tänkin sinänsä, enhän miekään aina jaksa hengata kavereiden kanssa ja joskus on kiva tehä ostoksia itekin. silti aloin heti spekuloimaan, että ei muuten varmana välitä miusta D: en edes saanu halia häneltä, ja auta armias kun menin saattamaan bussipysäkille, niin hänen egonsa ei kestäny halaamista kun joku poikapuolinen kaverinsa ilmesty siihen ja he alko höpöttämään. kyllä tää kaveri katteli mua kun meni bussiin, että ei hän ihan täysin ignoorannu. ihan kun ois jopa puhunu miusta jotain sille kaverilleen, kun... en mie tiiä, jotenkin tuli sellanen olo kun katteli mua välillä D: sit hän lopussa joko vilkutti tai näytti keskaria (joka on sellanen meijän yhteinen juttu), mutta en oo ihan varma tekikö hän kumpaakaan, kun en nähny kunnolla. ilmeisesti vähintään katto mua, kun se bussi oli jo kauempana D: en tiedä, ehkä hänellä on vaan sellanen päivä ettei jaksa oikein läheisyyttä ja muuta. hän ei myöskään alunperin pyytäny mua keskustaan, mutta kun en kerenny uimahalliin ja sanoin että tuun keskustaan, niin sitten hän kerto ite mistä löydän hänet. tän lisäks hengattiin myös lomanalkamispäivänä parikin kertaa, heti koulun jälkeen ja vielä illalla hän pyys pelaamaan biljardia. mie varmaan ylireagoin ja hän kyllä välittää, tai... en mie vittu tiiä, varmaan vihaa D: tää on tosi hankalaa ja en tiiä mitä aatella, kun tuo jätkä on niin ristiriitanen. samalla viihyn sen seurassa ja se on ihana, samalla menetän hermoni ja aivosoluni kun pähkäilen sen sekavaa käytöstä ja ristiriitasia ilmeitä, eleitä ja sanoja. niin rakas mutta myös niin raivostuttava ihminen D: <3 ei hän kuitenkaan oo mitenkään kusipää mua kohtaan, mutta silti joku hänessä saa miut voimaan pahoin. pää hajoaa tästä spekuloimisesta ja en viiti kaikesta mua vaivaavasta avautua hänelle, kun mitä jos hän pitää mua ihan hulluna ja vainoharhasena D: vaikka hän on kyllä sanonu, että aina saa ja pitääkin sanoa, jos joku painaa mieltä. ja että voin soittaa vaikka keskellä yötä, jos ahdistaa. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Suhteet, seurustelu & seksuaalisuus
loukattu olo
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja