Mielenterveys Miltä elämä teistä tuntuu?

lukija1

Harjoittelija
Liittynyt
8.4.2021
Viestejä
5
Reaktioarvo
3
Haluisin nyt vastauksia teiltä ”terveiltä” ihmisiltä. Oon nyt pitkään kamppaillu masennuksen kanssa, ja haluan tietää, että onko se eläminen oikeasti edes kivaa? Onko mun järkeä edes yrittää parantua, jos se elämä on ihan perseestä jokatapauksessa?
 

PinkkiHuppari

Yliajattelija
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
537
Reaktioarvo
510
Mäkin haluaisin tietää. Oon paljon miettinyt, että onko mitään järkeä parantua jos sen jälkeenkään ei ole hauskaa tai kivaa elää. Joskus tuntuu siltä, että mielummin vaan jään tälläiseksi, kun kaikki tekee kuitenkin vaan kokoajan töitä ja arki on aina tylsää ja harmaata.
 

TalvinenRasia

Kissan ulkoiluttaja
Liittynyt
5.2.2021
Viestejä
791
Reaktioarvo
754
Olen miettinyt samaa. Elämä on loppujen lopuksi lähes samanlaista kuin aina eli ylä- sekä alamäkiä. Mulla on ollut paljon alamäkiä ja siksi tuntuu turhauttavalta edes yrittää. Nyt tulee toisaalta mieleeni, ettei elämän tarvitse niin tylsää olla, jos yrittää kehittää itselleen vaikka ammatin, jossa riskeeraa oman henkensä joka päivä. No joo, se ei ole varmaan kaikilla mahdollista.

Vastaus otsikkoon: elämä tuntuu pahalta, mutta välillä ihan arvokkaalta.
 
Liittynyt
12.8.2021
Viestejä
905
Reaktioarvo
826
mulla on kylläkin masennuslääkitys ja lievän masennuksen diagnoosi, mutta kyllä pidän elämääni elämisen arvoisena ja parhaimpina päivinä olen onnellinen siitä etten kuollut nuorempana vaikka sitä toivoin. olin teininä tosi syvissä vesissä ja tuntui etten tuu koskaan saamaan elämääni mitään hyvää. viimeiset pari vuotta olen ollut aamuisin herätessäni iloinen ja odotan tulevaa päivää, tulevia viikkoja, suunnittelen paljon kaikkea. mikään ei tunnu ylitsepääsettömän vaikealta, vaikka viisi vuotta sitten en jaksanut pestä hampaitani kuin kerran viikossa. huonoissakin päivissä on yleensä jotain hyvää.
 
Liittynyt
12.8.2021
Viestejä
905
Reaktioarvo
826
Mäkin haluaisin tietää. Oon paljon miettinyt, että onko mitään järkeä parantua jos sen jälkeenkään ei ole hauskaa tai kivaa elää. Joskus tuntuu siltä, että mielummin vaan jään tälläiseksi, kun kaikki tekee kuitenkin vaan kokoajan töitä ja arki on aina tylsää ja harmaata.
mä opiskelen arkena 10-12 tuntia ja vaikka oon kokenut olevani väärällä alalla, niin mun vapaa-aika on todella tyydyttävää. ystäviä ja kavereita seuranneena myös ne työhön kuluvat tunnit voivat olla todella nautinnollisia, jos pitää siitä mitä tekee. mäkin nautin mm. sivuaineiden kursseista aivan suunnattomasti, samoin kuin oman alan kursseista joihin kuuluu edes jotain ihmiskontaktia. mun arki on varmasti monen mielestä tylsää, koska päivät muistuttaa toisiaan, mut mulle tää on just sitä mitä toivon. saan kehittyä mun harrastuksessa, nukahtaa joka ilta saman ihmisen viereen, leipoa, oppia jotain uutta ja niin pois päin. tunteiden kautta sitä elämää luodaan, ja masentuneena ne tunteet nyt on vähän kadoksissa. silloin jos koskaan elämä on tylsää ja harmaata.
 
Viimeksi muokattu:

haituvainen

Työsuojeluvaltuutettu
Liittynyt
1.4.2021
Viestejä
1,686
Reaktioarvo
1,701
samoja mietteitä täälläkin. tuntuu, että nykynen yhteiskunta on hirmu suorituskeskeinen ja pelkään, että elämäni tulee aina olemaan vaan tylsää ja harmaata arkea täynnä jatkuvaa stressiä ja selviytymistä.
nyt tosin on helpompi jakso meneillään ja elämä alkaa tuntuu hiukan aiempaa valosammalta, mutta sekin johtuu ihan vaan siitä, että oon ottanu rennosti koulujuttujen kanssa ja esim. matikkaa (joka on miulle kamala mörkö ja jota en todellakaan osaa) en oo tehny moneen moneen viikkoon. honestly oon 100% varma, että jos en ois menny tuonne kympille, niin kyllä ois helvetti irti oman voinnin kanssa kun pitäs opiskella enemmän.
edelleen on mt-ongelmia, spekulointia / liiallista asioista murehtimista, yksinäisyyttä ja tyhjää oloa, mutta sellanen jäätävä stressi, ahdistus ja väsymys on onneks kuitenkin alkanu väistymään. on tullu edes pikkasen jotain elämäniloa ja halua tehä asioita D:
mutta niin, en mie siltikään erityisen valosasti suhtaudu tulevaisuuteen tai elämään tällä hetkellä, vaikkei se yhtä rankkaa enää olekaan. ainakaan en haluu enää kuolla, ja sehän kai on tärkeintä.
tsemppiä miunkin puolesta kaikille💗
 

Vikatikki

Asiantuntija
Liittynyt
30.5.2021
Viestejä
714
Reaktioarvo
822
Mä en odota että elämästä tulee koskaan kivaa, parantumattomat/vaikeasti parantuvat sairaudet tulee mulla vaikuttamaan aina vaikka masennus onki jääny taka-alalle.
Mä oon valmis elämään sitä huonompaa elämää pienienki kivojen hetkien takia. Jos odottaa ja haikailee aikaa jollon kaikki on vaan hyvin ja täydellistä ei voi koskaan nauttia elämästä koska aina tulee huonoja hetkiä. Antaa sekä hyvien että huonojen tulla ja mennä ja nauttii niistä paremmista.

Mulla kyllä pitkään vaikutti se että ittensä hengiltä ottaminen on tehty niin hankalaksi ja se tulee väistämättä vaikuttamaan muihinki ihmisiin, elin pitkään sillä periaatteella että eletään nyt ku en jaksa nähä vaivaa kuolemiseenkaan.
Nykyään oon toisaalta turtunu ja toisaalta huomannu sen että asiat paranee aina ainaki hetkellisesti ja annan huonojen vaiheiden mennä ohi, sitten elän tyytyväisenä ne paremmat ajat.
 
Liittynyt
5.2.2021
Viestejä
4,660
Reaktioarvo
5,134
//edit mitä nää äänestä alas/äänestä ylös napit on????
voi äänestää parasta vastausta ja kun sitten valitsee tuolta ylhäältä tuon "lajittele äänten mukaan", tulee eniten ääniä saanut ensimmäiseksi ja vähiten viimeiseksi riippumatta julkaisuajasta (paitsi jos on sama määrä ääniä). tää toimii vaan aloituksissa, jotka on merkitty kysymyksiksi.
 

Lukutoukka_05_

Asiantuntija
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
1,066
Reaktioarvo
997
voi äänestää parasta vastausta ja kun sitten valitsee tuolta ylhäältä tuon "lajittele äänten mukaan", tulee eniten ääniä saanut ensimmäiseksi ja vähiten viimeiseksi riippumatta julkaisuajasta (paitsi jos on sama määrä ääniä). tää toimii vaan aloituksissa, jotka on merkitty kysymyksiksi.
Aaaa okei
 
Liittynyt
5.2.2021
Viestejä
4,660
Reaktioarvo
5,134
Aloittajan kysymykseen. Elämä tuntuu välillä aivan hirveältä ja turhalta kärsimykseltä. Suurimman osan ajasta oloni on kuitenkin neutraali. Ei mitään riemujuhlaa tai jatkuvaa onnellisuutta, mutta ei myöskään mitenkään paha olla.

Minulla ei ole mitään mielenterveyden diagnooseja, mutta olen kärsinyt vaihtelevalla voimakkuudella ahdistuneisuudesta oikeastaan niin kauan, kuin muistan. Se on vaikuttanut ja vaikuttaa siihen, miten koen elämäni. Uskallan kuitenkin sanoa elämän olevan ihan "kivaa", kunhan sitä muistaa katsoa enemmän kokonaisuutena. Vaikeita asioita, hetkiä ja elämäntilanteita tulee ja menee. Itse ajattelen niiden vain kasvattavan minua, ne tekevät minusta minut.
 

Keskiyö

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
244
Reaktioarvo
258
Tätä tulee usein mietittyä, nyky yhteiskunta pyrkii muokkaamaan meistä töissäkäyviä veronmaksajia joiden elämä on samaa päivästä päivään, mutta sillon on helposti altis masennukselle ja tylsyydelle, musta elämältä pitää itse hakea jotain, kenties kokemuksia, haasteita, onnellisuutta, en tiedä. Ite haluan tehä omasta elämästäni kokemusrikkaan ja toteuttaa unelmaani kiertäen eurooppaa junilla ja tehdä töitä tiloilla tutustuen samalla eri kulttuureihin, silloin kun vielä voin.
 

azgeda

Asiantuntija
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
727
Reaktioarvo
744
välillä elämä on ihanaa, välillä päin persettä. lukio stressaa ja ihmissuhteet on välillä monimutkikkaita. mutta kyllä se on loppujen lopuks sen arvosta, koska...se tuntuu hyvältä pahan ajan jälkeen, että alkaa hellittää jossain vaiheessa.
 

Girlofpunk

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
867
Reaktioarvo
1,569
Elämä on vuoristorataa. Joskus on pidempiä hyviä hetkiä ja sitten yhtäkkiä ahdistaa ja masentaa aivan saakelisti.
Mutta se on osa mua. Olen tottunut. Terapiassahan olen käynyt parisen vuotta mutta nyt laitan sen tauolle koska nyt on ollut pidemmän aikaa oikeesti hyvä olla. Pieniä ahdistuskohtauksia silloin tällöin mutta ei niin pahat kuin vaikka vuosi takaperin.
Nyt kun on paremmin mennyt niin päätin laittaa terapian tauolle kun ei tuntunut olevan mitään mistä puhua enään.
Vauva asiat pyörivät päässä mutta hyvällä tavalla tietenkin.
 

Amislainen

Asiantuntija
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
544
Reaktioarvo
461
Noh siis itellä ainakin elämä on vuoristorataa et on hyviä ja paskoi hetkii ja sit ku oon vaikka kotona ääneen sanonu et on paskaa jne niin sit mun äiti on siihen sanonu et se elämä on niin paskaa ku sä ite teet siitä ja noh täs yhes kohtaa viiltelinkin ku tuntu paskalta
 

klovni

taivaanrannanmaalari
Liittynyt
3.2.2021
Viestejä
188
Reaktioarvo
129
No tähän on tavallaan vaikee vastata, ku mun mielestä ei oo yhtä oikeaa vastausta...meistä jokainenhan määrittelee "kivan elämän" ja "elämisen arvoisen elämän" eri tavoin. Oon "terve" (mulla ei siis ole diagnooseja sairaudesta/sairauksista) mutta itselleni elämä ei ole mitenkään kummoista, enempi negatiivisia juttuja täynnä.
 
Ylös Pohja