Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
2
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mitä jos mua ei ollakaan koskaan kiusattu
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="Minkelii" data-source="post: 42113" data-attributes="member: 32"><p>Muistelen tässä järjen kanssa (epäjärkevästi) tilannetta, jossa minut potkittiin koulussa pihalle yhestä lumimajaleikistä, koska toin aina väärän kokoisia lumipalloja. Kaikki muut lapset nauroi ja huusi mulle vihaisena kun en osannut vain tuoda oikean kokoisia lumipalloja. Mulle muutenkin naurettiin ihan koko ajan kaikissa leikeissä.</p><p>Mulle tuli siitä paha mieli ja menin opettajalle itkemään ja opettaja kyllä ymmärsi tilanteen täysin kiusaamiseksi ja oli mun puolella siinä. Opettaja lupasi kertoa luokanvalvojalleni, mutta asia ei koskaan edennyt.</p><p></p><p>Niinkuin töissäkin, potkuille on aina ymmärrettävä syy (paitsi ei aina). Ja tässä tilanteessa syynä potkuille oli mun tyhmyys, vaikka se suurimmaksi osaksi johtui minun neurologisesta ominaisuudestani eli hahmotushäriöstä kun en osannut löytää oikean kokoisia lumipalloja, jonka ei kuitenkaan silti pitäisi missään olla oikeutettava syy porukasta ulos sulkemiselle saatika potkuille. Mutta kukaan ei kylläkään tiennyt minun tilannettani, en tosin tiedä, olisiko sillä ollut suurempaa merkitystä, vaikka olisivatkin tienneet. Kun olen ymmärtänyt että oletus on, että sen ikäisenä nuo asiat kuuluisi osata ja siksi oma taitamattomuuteni varmaan tuntui ikätovereistani oudolta. Mut en tiiä, tää on vain spekulointia.</p><p></p><p>Kuulostaa siltä, että olisin edelleen katkera ja tuntuu, että ois ihan helvetin typerää olla edelleen vihainen lapsena tapahtuneelle asialle.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="Minkelii, post: 42113, member: 32"] Muistelen tässä järjen kanssa (epäjärkevästi) tilannetta, jossa minut potkittiin koulussa pihalle yhestä lumimajaleikistä, koska toin aina väärän kokoisia lumipalloja. Kaikki muut lapset nauroi ja huusi mulle vihaisena kun en osannut vain tuoda oikean kokoisia lumipalloja. Mulle muutenkin naurettiin ihan koko ajan kaikissa leikeissä. Mulle tuli siitä paha mieli ja menin opettajalle itkemään ja opettaja kyllä ymmärsi tilanteen täysin kiusaamiseksi ja oli mun puolella siinä. Opettaja lupasi kertoa luokanvalvojalleni, mutta asia ei koskaan edennyt. Niinkuin töissäkin, potkuille on aina ymmärrettävä syy (paitsi ei aina). Ja tässä tilanteessa syynä potkuille oli mun tyhmyys, vaikka se suurimmaksi osaksi johtui minun neurologisesta ominaisuudestani eli hahmotushäriöstä kun en osannut löytää oikean kokoisia lumipalloja, jonka ei kuitenkaan silti pitäisi missään olla oikeutettava syy porukasta ulos sulkemiselle saatika potkuille. Mutta kukaan ei kylläkään tiennyt minun tilannettani, en tosin tiedä, olisiko sillä ollut suurempaa merkitystä, vaikka olisivatkin tienneet. Kun olen ymmärtänyt että oletus on, että sen ikäisenä nuo asiat kuuluisi osata ja siksi oma taitamattomuuteni varmaan tuntui ikätovereistani oudolta. Mut en tiiä, tää on vain spekulointia. Kuulostaa siltä, että olisin edelleen katkera ja tuntuu, että ois ihan helvetin typerää olla edelleen vihainen lapsena tapahtuneelle asialle. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mitä jos mua ei ollakaan koskaan kiusattu
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja