Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
2
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mitä tähän nyt kirjottais...?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="KäveleväNakki" data-source="post: 68669" data-attributes="member: 46"><p>En kyllä tiedä mistä aloittaa tämmönen random selittely, ja kuulostaa varmaan ihan liioittelulta ja paskapuheelta, mutta oon huomannu että musta on kokoaika tulossa yhä kyynisempi ja tunteettomampi ihminen ja aika itsekäskin, ja en vaan osaa enää tuntea juuri mitään empatiaa ketään kohtaan. On vaan muutamia ihmisiä joille en ikinä suutu, tai ole ilkeä, ja joihin luotan täysin ja jotka on mulle tärkeitä ja jopa saatan näyttää ripauksen sitä empatiaa, mitä nyt jäljellä on, ja jotka ei nää mua ihan kamalana ihmisenä.</p><p></p><p>Esimerkkeinä usein ajattelen vain omaa päämäärääni, en välitä miten mun teot vaikuttaa muihin ihmisiin, en välitä mitä muut ajattelee, enkä myöskään välitä muiden tunteista, enkä ymmärrä niitä- Siis ei vaan ole juuri mitään empatia kykyä. Tietysti on ne pari ihmistä jotka näkee mut lojaaleimpana ja parhaimpana kaverina, mutta kun mietin oikeen isolla kaavalla, niin eipä ole kovin montaa ihmistä joista oikeasti välitän tippaakaan.</p><p>Siitä millainen musta on tullu, syytän kyllä ihan muita ihmisiä, koska tosi moni ihminen on eteenkin yläasteen aikana kiusannut mua, ja musta on tehty koulussa juorujen myötä ja mun ulkonäön takia täys naurun ja nimittelyn kohde, ja taustalla on myös omia väkivaltaisia taipumuksia, josta on jäänyt ihan kunnon traumat, ja aihe on edelleen todella epämiellyttävä, ja näiden traumojen pohjalta mulle on kehittynyt luultavasti jonkin asteinen gelotophobia. Sen jälkeen vaan päätin että en aijo enää ikinä arvostaa ketään, enkä olla kenellekään ystävällinen, ellei ne ole minulle ystävällisiä ensin. </p><p>Tällasien asioiden lisäksi oon myös huomannut että en ole todellakaan kovin anteeksiantava henkilö, ja mulla on ihan jäätävät kostosuunnitelmat kaikkia mua kiusanneita varten. </p><p></p><p>Osa näistä kuitenkin varmaan johtuu siitä että mulla on aika misantropinen ajattelutapa jne.</p><p>Ja en oikeastaan halua keneltäkään tällä keskustelulla mitään sen erityisempää huomiota, sääliä, enkä apua, mutta mun oli ihan pakko saada kirjottaa näistä ajatuksista jonnekin.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="KäveleväNakki, post: 68669, member: 46"] En kyllä tiedä mistä aloittaa tämmönen random selittely, ja kuulostaa varmaan ihan liioittelulta ja paskapuheelta, mutta oon huomannu että musta on kokoaika tulossa yhä kyynisempi ja tunteettomampi ihminen ja aika itsekäskin, ja en vaan osaa enää tuntea juuri mitään empatiaa ketään kohtaan. On vaan muutamia ihmisiä joille en ikinä suutu, tai ole ilkeä, ja joihin luotan täysin ja jotka on mulle tärkeitä ja jopa saatan näyttää ripauksen sitä empatiaa, mitä nyt jäljellä on, ja jotka ei nää mua ihan kamalana ihmisenä. Esimerkkeinä usein ajattelen vain omaa päämäärääni, en välitä miten mun teot vaikuttaa muihin ihmisiin, en välitä mitä muut ajattelee, enkä myöskään välitä muiden tunteista, enkä ymmärrä niitä- Siis ei vaan ole juuri mitään empatia kykyä. Tietysti on ne pari ihmistä jotka näkee mut lojaaleimpana ja parhaimpana kaverina, mutta kun mietin oikeen isolla kaavalla, niin eipä ole kovin montaa ihmistä joista oikeasti välitän tippaakaan. Siitä millainen musta on tullu, syytän kyllä ihan muita ihmisiä, koska tosi moni ihminen on eteenkin yläasteen aikana kiusannut mua, ja musta on tehty koulussa juorujen myötä ja mun ulkonäön takia täys naurun ja nimittelyn kohde, ja taustalla on myös omia väkivaltaisia taipumuksia, josta on jäänyt ihan kunnon traumat, ja aihe on edelleen todella epämiellyttävä, ja näiden traumojen pohjalta mulle on kehittynyt luultavasti jonkin asteinen gelotophobia. Sen jälkeen vaan päätin että en aijo enää ikinä arvostaa ketään, enkä olla kenellekään ystävällinen, ellei ne ole minulle ystävällisiä ensin. Tällasien asioiden lisäksi oon myös huomannut että en ole todellakaan kovin anteeksiantava henkilö, ja mulla on ihan jäätävät kostosuunnitelmat kaikkia mua kiusanneita varten. Osa näistä kuitenkin varmaan johtuu siitä että mulla on aika misantropinen ajattelutapa jne. Ja en oikeastaan halua keneltäkään tällä keskustelulla mitään sen erityisempää huomiota, sääliä, enkä apua, mutta mun oli ihan pakko saada kirjottaa näistä ajatuksista jonnekin. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Mitä tähän nyt kirjottais...?
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
