Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="azgeda" data-source="post: 124170" data-attributes="member: 26">huhhuh... nyt oon päässy rauhottuu! torstaina ja vielä perjantai aamuna oli semmonen olo, ettei tästä tuu selviimään, mutta...nyt oon saanu järkeiltyy, kun pahin ahistus on menny! tajusin sen tosiaan eilen, että okei...miun pitää antaa toiselle aikaa ja olla maltillinen (luin vähän enemmän sitoutumiskammosta). oon erittäin kiitollinen siitä, että hän puhu asiasta, koska nyt miulla on mahollisuus ymmärtä häntä ja...kyllä tää parisuhde saadaan toimimaan yhessä :)! itseasiassa yhessä nettisivustolla luki aika hyvin, että "vaikka saatat pelätä kumppanisi menettämistä...", mikä osu itteeni tosi hyvin, koska sitähän mie pelkään, mutta ei hänkään haluu menettää minuu.miusta tuntuu, että nyt jatkossa osaan pitää pään kylmänä paljon paremmin! tai tää on miun eka parisuhde ja...aiemmin kaikki vaikutti olevan täydellistä ja meillä oli ainoostaan ihania hetkiä. en tienny, ettei hällä oo kaikki hyvin ja se tuli torstaina niin puskista, jota taisin säikähtää aika paljon ja se "täydellisyyden" kuva ikään kuin mureni (miulla on yhä hyvä olla hänen seurassaan ja hän on yhä miulle täydellinen). mie oon nyt kiitollinen, että hän luotti minuun tarpeeks kertookseen noista jutuista!itseasiassa rupesin eilen illalla miettii tuota, että voisko ahistuu myös noista lahjoista... että arvostaiskohan enemmän ite tekemiä juttuja (kuten maalauksia, joihin ei mee rahaa). noi lahjathan on miun tapa näyttää välittämistä, mutta toiselle voi tosiaan tulla semmonen olo, että ois velkaa... mikä ei oo miun tarkotus! että ehkäpä jos teen hälle jotain, niin ehottomasti ite väsättyjä tai sitten ei välttämättä ees mitään materiaalista.mielenterveys on kyllä semmonen, että joku "pikku juttu" voi laukasta jotain suurempaa... mie tosiaan välitän hänestä kovasti ja tuun nyt kunnioittaa hänen omaa tilaa (mitä on jo siis tehny), sekä antaa hälle aikaa. kyllä myö selvitään tästä yhessä ja...miusta tuntuu, että kenties nääkin on sitten näitä suhteen vahvistajia. mie todistan hälle ajan kaa, että tuun pysyy hänen rinnalla :)!mutta eilen illalla vielä juteltiin tästä! mie kerroin hälle, että säikähin aika paljon ja en haluu menettää häntä ja plaplapla... hän pahotteli (kerroin, ettei tarvii olla pahoillaan) ja...no vastasin sit vielä jotain, johon vastas miun olevan ihana. tuosta keskustelusta jäi hyvä mieli ja tänään päästään juttelee siitä enemmän (haluun sanoo vielä paljon kaikkee). on paljon levollisempi olo nyt ja semmonen, että kyllä tää tästä! nelisen tuntii pitäis malttaa oottaa :)!...kiitos muuten tsempistä ja kaikesta :)!</blockquote>

En ole robotti