Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
2
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Oon niin kyllästynyt siihen
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="mamiya" data-source="post: 141876" data-attributes="member: 176"><p>Kiitos vastauksesta. Mun tilanne ei ole enää niin akuutti mitä se joskus oli (olen käyttänyt suonensisäisiä huumeita kahdeksan vuotta päivittäin). Nuorena sairastuin syömishäiriöön ja masennukseen. Karkailin, menin ihmisten mukaan keiden mukaan ei ois pitänyt mennä jonka seurauksena mua käytettiin toistuvasti seksuaalisesti hyväksi ja kerran ryöstettiin. Kun täytin 18 muutin pois kotoa, menin naimisiin ja jatkoin kaman käyttöä. Satutin edelleen itteäni, kerran yritin itsemurhaa. Yliannostuksia useita joista pari johti sairaalaan. Suhde oli joitakin vuosia väkivaltainen kun molemmilla mt-ongelmia (väkivaltaa ei ole enää ollut vuoteen). Oon tän koko ajan vaan satuttanut itseäni niin monin tavoin (niinku kaltoinkohdellut itseäni), jouduin muuttamaan 6kk välein kun vuokrat jäi aina maksamatta ja raha meni kamaan. Jossain vaiheessa sain adhd-lääkityksen mikä on auttanut. En oo satuttanut itteäni vuoteen mikä on hyvä. Psykoterapiaa oon kokeillut kahdesti mut en vaan pysty sitoutumaan siihen tässä elämäntilanteessa. </p><p></p><p>Edelleen suurin osa päivistä menee kotona nukkuessa. Oon nyt 2x viikossa päässyt kouluun yhden oppitunnin ajaksi kerrallaan. Mulla olis halua parantua mutta mulla ei resurssit riitä siihen yksin (ei rahalliset tai henkiset). Tää alkaa tuntumaan melkein kymmenen vuoden jälkeen niin uuvuttavalta ettei jaksaisi enää edes yrittää. Kela painostaa kun ei toimeentulotuki ole tarkoitettu elämiseen. Olin itsekin aikaisemmin kuntoutustuella kun opiskelin pienen hetken, mut koska sosiaalihuolto ei enää maksa koulumaksuja, matkoja tai välineitä niin mulla ei ole varaa jatkaa sitä. Mulla menee vuodessa 300€ yksityiseen lääkäriin kun en julkiselta saanut apua (onneks vanhemmat auttaa minkä voi, sekin tosin loppuu kun äiti jäi työkyvyttömyyseläkkeelle syövän takia).</p><p></p><p>Tulipa pitkä romaani, sori siitä. Mutta oon sun puolesta iloinen että oot saanut elämääsi parempaan kuntoon! Ja kiva kuulla ettei eläköityminen aiheuttanut lopullista syrjäytymistä. Pitää miettiä olisko tää mulle edes vaihtoehto ja keskustella vaikka kelan työntekijän kanssa.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="mamiya, post: 141876, member: 176"] Kiitos vastauksesta. Mun tilanne ei ole enää niin akuutti mitä se joskus oli (olen käyttänyt suonensisäisiä huumeita kahdeksan vuotta päivittäin). Nuorena sairastuin syömishäiriöön ja masennukseen. Karkailin, menin ihmisten mukaan keiden mukaan ei ois pitänyt mennä jonka seurauksena mua käytettiin toistuvasti seksuaalisesti hyväksi ja kerran ryöstettiin. Kun täytin 18 muutin pois kotoa, menin naimisiin ja jatkoin kaman käyttöä. Satutin edelleen itteäni, kerran yritin itsemurhaa. Yliannostuksia useita joista pari johti sairaalaan. Suhde oli joitakin vuosia väkivaltainen kun molemmilla mt-ongelmia (väkivaltaa ei ole enää ollut vuoteen). Oon tän koko ajan vaan satuttanut itseäni niin monin tavoin (niinku kaltoinkohdellut itseäni), jouduin muuttamaan 6kk välein kun vuokrat jäi aina maksamatta ja raha meni kamaan. Jossain vaiheessa sain adhd-lääkityksen mikä on auttanut. En oo satuttanut itteäni vuoteen mikä on hyvä. Psykoterapiaa oon kokeillut kahdesti mut en vaan pysty sitoutumaan siihen tässä elämäntilanteessa. Edelleen suurin osa päivistä menee kotona nukkuessa. Oon nyt 2x viikossa päässyt kouluun yhden oppitunnin ajaksi kerrallaan. Mulla olis halua parantua mutta mulla ei resurssit riitä siihen yksin (ei rahalliset tai henkiset). Tää alkaa tuntumaan melkein kymmenen vuoden jälkeen niin uuvuttavalta ettei jaksaisi enää edes yrittää. Kela painostaa kun ei toimeentulotuki ole tarkoitettu elämiseen. Olin itsekin aikaisemmin kuntoutustuella kun opiskelin pienen hetken, mut koska sosiaalihuolto ei enää maksa koulumaksuja, matkoja tai välineitä niin mulla ei ole varaa jatkaa sitä. Mulla menee vuodessa 300€ yksityiseen lääkäriin kun en julkiselta saanut apua (onneks vanhemmat auttaa minkä voi, sekin tosin loppuu kun äiti jäi työkyvyttömyyseläkkeelle syövän takia). Tulipa pitkä romaani, sori siitä. Mutta oon sun puolesta iloinen että oot saanut elämääsi parempaan kuntoon! Ja kiva kuulla ettei eläköityminen aiheuttanut lopullista syrjäytymistä. Pitää miettiä olisko tää mulle edes vaihtoehto ja keskustella vaikka kelan työntekijän kanssa. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Oon niin kyllästynyt siihen
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja
