Mielenterveys Oon nykyään tosi itkuherkkä

[Myrskyvaroitus]

Siis joka asiassa tullee itku. Ja välillä ilman syytä. En oo oikee osannu yhistää sitä mihinkää tiettyyn asiaan kun en esimerkiksi koe olevani nykyään yhtä kuormittunu ku mitä joskus aiemmin oon ollu. Ei sinänsä haittaa, mulla yleensä on onneksi parempi olo sen jäläkee ku oon itkeny (mikä on hyvä juttu ku aiemmi on ollu sitä et on vaa entistä huonompi olla) mut vähä jännä vaa

 

[Myrskyvaroitus]

Ja siis kun saatan itkeä joka päivä. Ja ne saattaa olla sellasia lyhyitä 5 min itkusessioita ja niitä voi joskus tulla useampi lyhyen ajan sisällä (tyylii tunnin tai kahen)

 

[Skeletor]

Snif snif

 

[Girlofpunk]

Mulla vähän sama. Itse uskon sen johtuvan useista paniikkikohtauksista, stressistä ja ahdistuksesta. Itken usein ehkä jopa turhasta mutta silti taustalla on burnout.

 

[asiavirhe]

Osaisinpa edelleen itkeä. Itselläni on se ongelma nykyään, että välttelen niin voimakkaasti kokemasta ja näyttämästä tunteitani, että en pysty itkemään edes silloin kun se olisi oikeasti hyödyllistä. Itken joskus harvoin vain, kun olen varma siitä, että olen yksin eikä minua häiritä. Terapeuttikin välillä todennut että sinä se todella kerrot traumaattisesta tapahtumasta kuin ohimennen ja ilman, että se näkyy eleissäsi millään tavalla. Olen blockannut inhimilliset tunteet niin hyvin, että olen kadottanut ne.

Älä ole kuin minä. Hyväksy itkuisuutesi, keho tietää kyllä, kun tunteet on paras päästää ulos. Välillä se tarve vain on useammin, se vaihtelee vaikka mitään ulkoista syytä ei ehkä olisikaan.

 

[irwikissa]

Osaisinpa edelleen itkeä. Itselläni on se ongelma nykyään, että välttelen niin voimakkaasti kokemasta ja näyttämästä tunteitani, että en pysty itkemään edes silloin kun se olisi oikeasti hyödyllistä. Itken joskus harvoin vain, kun olen varma siitä, että olen yksin eikä minua häiritä. Terapeuttikin välillä todennut että sinä se todella kerrot traumaattisesta tapahtumasta kuin ohimennen ja ilman, että se näkyy eleissäsi millään tavalla. Olen blockannut inhimilliset tunteet niin hyvin, että olen kadottanut ne.

Älä ole kuin minä. Hyväksy itkuisuutesi, keho tietää kyllä, kun tunteet on paras päästää ulos. Välillä se tarve vain on useammin, se vaihtelee vaikka mitään ulkoista syytä ei ehkä olisikaan.

Mulla taas hassusti toisinpäin. En pysty itkemään kun olen yksin. En vaikka haluaisin.
Mutta auta armias jos siinä on muita ihmisiä/joku toinen niin en varmasti pysty olemaan itkemättä jos joku turhauttaa/harmittaa:D??

 

[asiavirhe]

Mulla taas hassusti toisinpäin. En pysty itkemään kun olen yksin. En vaikka haluaisin.
Mutta auta armias jos siinä on muita ihmisiä/joku toinen niin en varmasti pysty olemaan itkemättä jos joku turhauttaa/harmittaa:D??

On kyllä välillä niinkin että en vain fyysisesti pysty itkemään, myöskään yksin ollessa. Yllensä se kuitenkin onnistuu, oma lukkoni taitaa olla enemmän siinä, että olen niin kauhuissani siitä jos joku muu näkee että en kykene ollenkaan