Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
3
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Pliis auttakaa
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 84793" data-attributes="member: 34"><p>Ah en muista mitä sillon kuuntelin, öh, varmaan bts:ää ja chisuu ainaki. Yritin kato kuunnella sellasii biisei mitkä auttais mun oloon (kuten epiphany) mut ei se hirveesti jeesannu. Ku mul on tapana joskus kuunnella tommosia self love biisejä tai vastaavia jos must tuntuu siltä et oon huono mut nyt ei auttanu, plus nää ongelmat on paljon syvempiä ku pelkästään se että ois huono itsetunto. Pakko-oireisiin ei auta nimittäin mikään tollanen edes. Oon vieläkin silleen etten tiedä et mitä mun kuuluu tehdä, ilmeisesti yks mun pakko-oire on just sellai et yritän epätoivoisesti vaan ettii jotain vastausta siihen et mikä täs maailmas on kaikista tärkeintä ja mitä mun pitäs tehdä, sit samalla mulla on random pakko-oireita jotka on sellasii erilaisii, tai et niit on niin paljon ja ku mul on pienestä pitäen ollu tää sama asia nii mä en pysty vaan olla silleen että älä välitä niistä pakko-oireista. Ku ne on tavallaan mulle totuus. Tai ei sinänsä mut. Siis periaatteessa pystyisin olla vaan sillee ettei tarvi tehdä mitään, koska ku näkee ettei tästä tuu yhtään mitään ni tulee sellane olo että ok ei sitten, ollaan sitten vaan, mut se ei poista sitä että mulle tulee tämmösiä invalidikohtauksia etten pysty suurinpiirtein edes puhumaan koska se tuntuu väärältä. Siis viime yönä kun yritin selittää mutsille niin koko ajan mietin et saanko puhua, saanko tehdä näin tai noin. Ja siihen ei siis auta mikään että sanotaan "kyl sä saat" vaan mun pakko-oireet on niin syväl et tähän ei todennäköisesti auta muu ku ittensä tappaminen. Sori tää viesti on nyt vähä random mut aattelin et mun on selitettävä tätä asiaa itelleni auki myös.</p><p></p><p>Emt must tuntuu et mul ei ala olee paljon vaihtoehtoja et joko tapan itteni tai sit en tiiä oikeen mitä muut vaihtoehtoo on olemas. Ja siis tiedän että mun pitäs nyt varmaan sitten saada jotakin apua mutta ei mulla todellakaan oo luottoa ammattilaisiin. On jääny todella huonot kokemukset. Ja siis mullahan on se mikälie nuotti-valmentaja mutta nähää sen kanssa vasta joskus 8.12. enkä mä toisaalt tiedä miks mun kannattais näistä puhua koska en mä kuitenkaan tee itelleni mitään varmaan ni.</p><p></p><p>Toisaalta. Jos mä vaan oon silleen et mun ei tarvi tehdä mitään. Mutta se ei varmaankaan auta koska joka tilanteessa mulla tulee eteen valintoja ja muuta ja sitten mun pitää aina miettiä että mitä pitää tehä. Ku en vaan voi elää tätä elämää silleen että saan tehdä mitä vaan. Mul täytyy olla joku kaava siihen. Mut ku mikään ei oo oikein.</p><p></p><p>Ehkä täs ei enää oo vaihtoehtoja jäljellä</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="qualitymonkey, post: 84793, member: 34"] Ah en muista mitä sillon kuuntelin, öh, varmaan bts:ää ja chisuu ainaki. Yritin kato kuunnella sellasii biisei mitkä auttais mun oloon (kuten epiphany) mut ei se hirveesti jeesannu. Ku mul on tapana joskus kuunnella tommosia self love biisejä tai vastaavia jos must tuntuu siltä et oon huono mut nyt ei auttanu, plus nää ongelmat on paljon syvempiä ku pelkästään se että ois huono itsetunto. Pakko-oireisiin ei auta nimittäin mikään tollanen edes. Oon vieläkin silleen etten tiedä et mitä mun kuuluu tehdä, ilmeisesti yks mun pakko-oire on just sellai et yritän epätoivoisesti vaan ettii jotain vastausta siihen et mikä täs maailmas on kaikista tärkeintä ja mitä mun pitäs tehdä, sit samalla mulla on random pakko-oireita jotka on sellasii erilaisii, tai et niit on niin paljon ja ku mul on pienestä pitäen ollu tää sama asia nii mä en pysty vaan olla silleen että älä välitä niistä pakko-oireista. Ku ne on tavallaan mulle totuus. Tai ei sinänsä mut. Siis periaatteessa pystyisin olla vaan sillee ettei tarvi tehdä mitään, koska ku näkee ettei tästä tuu yhtään mitään ni tulee sellane olo että ok ei sitten, ollaan sitten vaan, mut se ei poista sitä että mulle tulee tämmösiä invalidikohtauksia etten pysty suurinpiirtein edes puhumaan koska se tuntuu väärältä. Siis viime yönä kun yritin selittää mutsille niin koko ajan mietin et saanko puhua, saanko tehdä näin tai noin. Ja siihen ei siis auta mikään että sanotaan "kyl sä saat" vaan mun pakko-oireet on niin syväl et tähän ei todennäköisesti auta muu ku ittensä tappaminen. Sori tää viesti on nyt vähä random mut aattelin et mun on selitettävä tätä asiaa itelleni auki myös. Emt must tuntuu et mul ei ala olee paljon vaihtoehtoja et joko tapan itteni tai sit en tiiä oikeen mitä muut vaihtoehtoo on olemas. Ja siis tiedän että mun pitäs nyt varmaan sitten saada jotakin apua mutta ei mulla todellakaan oo luottoa ammattilaisiin. On jääny todella huonot kokemukset. Ja siis mullahan on se mikälie nuotti-valmentaja mutta nähää sen kanssa vasta joskus 8.12. enkä mä toisaalt tiedä miks mun kannattais näistä puhua koska en mä kuitenkaan tee itelleni mitään varmaan ni. Toisaalta. Jos mä vaan oon silleen et mun ei tarvi tehdä mitään. Mutta se ei varmaankaan auta koska joka tilanteessa mulla tulee eteen valintoja ja muuta ja sitten mun pitää aina miettiä että mitä pitää tehä. Ku en vaan voi elää tätä elämää silleen että saan tehdä mitä vaan. Mul täytyy olla joku kaava siihen. Mut ku mikään ei oo oikein. Ehkä täs ei enää oo vaihtoehtoja jäljellä [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Keho, mielenterveys & syvälliset
Pliis auttakaa
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja