Seurustelu suhteen tasaantuminen

[teus]

oon ollut siis yli vuoden suhteessa, ja ollaan alettu huomaamaan miten meidän suhde ei ole enää samanlaista kuin vuosi sitten. Pelkään, että tää on jotain kyllästymistä, ja kohta joutusin siihen tilanteeseen, että pitäisi jättää hänet, vaikkei mulla mitään aihetta edes olisi. Tuntuu oudolta ja syylliseltä, ettei suhde ole yhtä dramaattista ja jännää, kuin sillon kun tavattiin. Tiedän, ettei tämä ole kyllästymistä, haluun tavata ja nähdä häntä edelleen ja rakastan olla hänen vierellään. Mutta silti, jostain hiipuu aina sellanen ajatus et "hei, mitä jos et pidäkkään hänestä, mitä jos jättäsit hänet" Näitä ajatuksia tulee yleensä silloin, kun on ehtinyt olla yksin ja on tilaa ja aikaa ajattelulle. Noi ajatukset on kuin jotain vieraita ääniä mun päässä, jotka saa mut varpailleen.

Mitään ideoita kellään, mistä tämä tämmönen yliajattelu johtuu ja miten sen saisi pois, ollaan poikaystävän kanssa tästä puhuttu, muttei mitään ratkasuja olla keksitty. Voiko kaikki vaan johtua siitä, että kyseessä on eka suhde ja ei ole ennen tottunut tälläiseen?

 

[irwikissa]

Taitaa olla vaan normaalia. I mean mullaki oli tota varsinki ku nähtiin niin harvoin. Toki osa oli sitä myös etten enää jaksanu ylläpitää sitä ja se alko vähän tuntua että oon siinä vaan ettei toinen romahda. Mut sitä ennenkin oli semmosta joka sit katos kun taas tavattiin.
Mut kannattaa aina vaan sanoa sille asiasta ja kysyä mitä se aattelee ja kertoa mitä pelkäät, ehkä sillä on jotain kokemuksia.
Ja voittehan te ottaa vaikka tavaksi esim kerran kuussa käydä kokeilemassa jotain uutta esim kiipeilemässä tai retkeilemässä tai ihan vaan katsomassa sit uutta avautunutta k kauppaa kaupungin toisella laidalla.

En oo mikään ekspertti. Mut joku hauska juttu mitä ette ennen oo tehny yhessä saattaa avata teistä uusia puolia ja tuoda suhteeseen vähän jotain muutakin kuin perinteisiä ravintolaillallisia ja sängyssä makailua.

 

[Vikatikki]

Jos oot varma ettet oo kyllästyny ja haluat pysyä suhteessa niin miten tulevaisuudenpelko ja/tai pakkoajatukset? Parisuhteeseen keskittyvät pakkoajatukset on ihan oikee juttu ja niitä voi olla vaikkei varsinaista häiriötä sairastaisikaan. En tiiä kuinka paljon tuota termiä tunnetaan Suomessa mutta ainaki englanniksi löytyy tietoa vaikka kuinka.

Mulle on kyllästyminen ja ihan vaan vitutus iskeny yleensä heti ensikuukausina jos on ollu väärän ihmisen kanssa, toisaalta pitää sitäki vaihtoehtoa pystyä harkitsemaan mutta niin olit ilmeisesti jo tehny.

 

[Myrskyvaroitus]

Se on aika normaalia et suhteessa tulee se tietynlainen ns. itsenäistymisvaihe (termi lainattu terveystiedon kirjasta hahah). Sillon saattaa tulla niitä ajatuksia et entä jos ei oliskaan suhteessa, oisko elämä parempaa yms. Siihen voi liittyy myös sit esim. pettymys siitä jos kumppanista paljastuu joitaki puolia mistä et pidä. En tosin tiiä sun tilannetta sen suhteen niin en voi varmaksi sanoa tietenkään.
Jos koittasitte tavallaan rikkoa sitä teidän arkea? Teette jotaki sellasta mitä ette yleensä tee yhdessä. Ja avoimuus on todella tärkeää ja on hyvä, jos oot jo valmiiksi sun poikaystävän kaa jutellu. Kannattaa jatkossakin ilmaista omia ajatuksia ja pelkoja, niiden käsittely on helpompaa yhdessä kuin yksin.
Mutta tosiaan, pakkoajattelu suhteessa on aivan normaalia. Tietysti jos se sit jatkuu ja ne ajatukset ja tunteet vaan voimistuu ajan kuluessa, on sit syytä miettiä et onko oikeesti hyvä olla siinä suhteessa. Mut ton sun viestin perusteella kuulostaa ainakin siltä, että teillä on kaikki hyvin.