Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="Vikatikki" data-source="post: 164313" data-attributes="member: 438">Raivoulisen tänne kun ei oikeen muualla viitsi, keskustelupalsta on tunnetusti paras paikka jakaa henkilökohtaisia asioita. Saa ottaa viihteen kannalta tai vaikka esimerkkinä siitä millaista on keskustella ihmisen kanssa joka elää ihan omassa ylemmäisyysharhassa. Tai jättää omaan arvoonsa, kirjotan omaksi huviksi joka tapauksessa.Pistin välit poikki isän äitiin joskus 10 vuotta sitten, muukaan perhe ei ole tekemisissä sen puolen suvun kanssa. Vastasin vahingossa tuolle eukolle puheluun kun en tunnistanu numeroa ja ihan kokeeksi suostuin juttelemaan. Akka kuulosti yllättävän normaalilta ja ois halunnu keskustella "tärkeistä terveysjutuista jotka koskee periytyvyyden vuoksi meitäkin". Vinkkivitonen jos tunnet tämmösiä ihmisiä, tuo on aina syötti. Yritti samaa viitisen vuotta sitten mutta nyt väitti että on dokumenttia asiasta. Varmaan tylsyyksissäni keksin että menköön, saa tulla meille näyttämään paperit ja tapaamaan puolison. VOI POJAT.Kävi siis eilen ja oli yllättävän "normaali", viha mm. mun äitiä kohtaan tuli satunnaisina puuskina öyhötyksen sijaan. Tottakai sillä sävyllä että hän on oikeassa ja on niin harmi että äiti on meidät lapset manipuloinut ja kieltänyt näkemästä rakasta mummoa. En ottanu kantaa ja muutenki annoin koko vierailun mennä vähän sillä tyylillä että tuo ei tuosta muutu mutta pientä parannusta ehkä entiseen havaittavissa. En oo koskaan sanonu isommin mitään mihinkään ja lähinnä seurannu mielenkiinnosta miten tuo ihminen vajoaa ihan omiin psykooseihin. Hänen käsityksenä siis että hän on mun elämän tärkein ihminen ja ainoa joka ymmärtää jnejne. Myös suosimista ja Esikoislapsi on arvokkain -ajattelua havaittavissa, uskon että vaikuttaa myös se että oon periny eniten isää ja sisarukset on sit hänen silmissä jotain likaisia mun äidin pilaamia otuksia.No ne paperit ei tietenkään tuonu mitään uutta ilmi, mystinen periytyvä sairaus on joku tuon ihan oma päätelmä siitä että isänsä ja meidän isä on sattunu kuolemaan nuorena ja hänellä itellä on "autoimmuunisairaus joka tuhoaa kehon", todellisuudessa kilpirauhasen vajaatoiminta. Kummankaan isä ei ole kuollu mihinkään samankaltaseen edes keskenään. Lääkäreiden "hoitovirhe" mun isän kuolemassa oli se että tän naisen mielestä lääkäreiden olis pitäny flunssaoireista päätellä että on jotain vakavampaa koska tämä "periytyvä vakava tauti"(??????? huutista).Oli myös koko käynnin sitä mieltä että jää meille yöksi(asuu reilu tunnin ajomatkan päässä). Kerroin jo ennen tapaamista että ei onnistu. Kaupassa pohti mitä syödään aamulla, sanoin ettei jää yöksi. Kun kysyin tarviiko laittaa autoa roikkaan ennen lähtöä, sano että katotaan aamulla. Kerroin että ei ole jäämässä yöksi. Puolison tullessa kotiin kysy vielä tältäkin että saako jäädä yöksi, loppujen lopuksi uskoi kun sanoin että ei ihan oikeasti sovi. Mihinkään aiempaan kieltoon ei vastannu tai noteerannu mitenkään, oli ku ei ois kuullutkaan. Ajattelin että ehkä kuitenki jotain vanhuudenhöperyyttä vaikka onki ikäsekseen tosi terve eikä edes niin kovin vanha.Näissä ei sinänsä ollu mitään uutta, tunnen ton kaavan mutta ajattelin että kunhan pitää öyhötyksen minimissä voin pitää edes asialliset välit. Siihen saakka että teki lähtöä, puoliso meni siirtämään omaa autoa edestä ja hetken päästä älysin että siellä juorutaan kun ei auto ollu edes käynnissä. Menin pihalle ja ehdin kuulla kun akka toteaa puolisolle että "tämähän jää meidän väliseksi vai mitä". Oli kuulemma ruvennu heti mustamaalaamaan mun äitiä puolisolle ja pyrkiny vääntäämään ajatusmaailmaa mieleiseksi, halunnu tietysti tästä uudesta ja puolueettomasta tuttavuudesta liittolaisen ettei äiti vaan ehdi "manipuloinnillaan" ensin. Puoliso on huono sanomaan vastaan mutta oli kuitenki osannu kertoa että pitäytyy neutraalina tässä hommassa, mulle toki totesi heti ku jäätiin kahdestaan että harvinaisen vastenmielinen tyyppi.Tuossa kohtaa päätin että en halua mitään välejä pitää ku tyyppi elää edelleen siinä harhassa että hän on uhri eikä ymmärrä miksi häntä vihataan ja suljetaan ulos perheestä, kuitenki tilaisuuden tullen on sekunneissa juonimassa, haukkumassa muita ja kertomassa "miten asiat oikeasti on". Mun puoliso ei siis oo kuullu tästä henkilöstä mitään pahaa esimerkiksi mun äidiltä tai muulta perheeltä, ainoastaan multa eli tarvetta tälle "maineen puhdistamiselle" ei todellakaan ole. Mun äiti osaa olla vittumainen myös ja uskon että tässä tilanteessa ei ole viatonta uhria vaan molemmat vihaa toisiaan palavasti, mulle sen eron tekee se että isän äiti on ainoa joka puhuu pahaa kaikille jotka vaan kuuntelee eikä osaa pitää erimielisyyksiä heidän keskisenä. Ihan varmasti mun äiti on laukonu ihan yhtä hirveitä kommentteja mutta sentään se osottaa ne vihan kohteelle itselleen, ei yritä kääntää lapsia toista vastaan. Eukko ajeli tyytyväisenä pois siinä käsityksessä että olipa kiva kun sai kertoa totuuden ja että minä sain vihdoin ymmärtää että hän on oikeassa ja koko muulla maailmalla on salaliitto, tänään aamulla soitti ja kun kysy mitä mieltä olin vierailusta sanoin suoraan etten ymmärrä miks pitää puolisoa kiusata heti ku en oo vahtimassa. Vasta siitä oikeastaan alko koko tilanne kun mulla ei itsekin vittumaisena ihmisenä riitä luonne mielistelyyn vaan sanoin mitä ajattelen ja VOI POJAT. Ulisen lisää kun verenpaine vähän laskee.</blockquote>

En ole robotti