Mielenterveys Taasko tää alkaa

[haituvainen]

Yritin mennä kouluun (=lähtee joskus 9 aikoihin bussiin, kun meillä alko 9:30), mutta nukahin ja nukuin yli tunnin. Vaikka koitin kerätä kaikki voimani ja lähtee sinne bussipysäkille, väsymys vei voiton kuus nolla. Tänään ois vielä ratsastusterapia, joten varmaan äiti kieltäytyy viemästä sinne ja muutenkin suuttuu miulle tästä D: Tosin hän ei pääse miun Wilmaan, joten tekispä mieli valehdella että menin kouluun, mutta sekään ei onnistus kun miun veli on kotona ja kuitenkin kertos äidille. Äiti myös sano tulevansa hakemaan mua koululta sinne terapiaan, joten siinä vaiheessa jäisin viimestään kiinni. Ja kirjotan tähän miun ja opettajan keskustelun Wapissa:
*Minä*: "Hei, väsyttää niin paljon etten pystyny tulemaan kouluun vaikka yritin :/"
*Opettaja*: Hei, tule vain kun pääset tulemaan. Jos matikan koe jännittää, voidaan sopia että teet sen toisella kerralla? Tänään voit vielä kerrata rauhassa?"
*Minä*: "Joo, yritän ainakin tulla. Ja tuntuu etten ole vielä valmis tekemään sitä.
*Opettaja*: "Siirretään se myöhemmälle ja voit tehdä rauhassa minun työhuoneella".
*Minä*: "Okei"

Varmaan se ope ei tarkottanu mitään pahaa, mutta tuli sellanen olo ettei hän oikein tajunnu sitä, että mie en vaan kertakaikkiaan pystyny tulemaan D: Kun kommentti oli tuo, että "Tule vain kun pääset tulemaan". Mitä jos en pääse D: Tosin oon kympillä (kuten oon sanonu täällä aika monesti), joten en nyt tiedä kaatuuko maailma siihen vaikka tekisinkin koulua vasemmalla kädellä, mutta inhottaa tää tilanne.

 

[haituvainen]

Koulua ei oo menny vielä edes kuukautta ja mie jo koomailen täällä D: Voi v*tun v*ttu

 

[haituvainen]

Eilen olevinaan kaikki oli ihan ok kun kävin psykalla, mutta sen jälkeen kaikki romahti pienesti. Illalla tuli pieni itkukohtaus, kun aloin miettimään hirmu syvällisesti miun tän hetkistä elämäntilannetta ja on niin vahvasti sellanen olo etten tuu koskaan olemaan onnellinen, samoin menneisyyden jutut painaa mieltä. No sit olin taas hetken ok ja nyt tuli tää tilanne, että väsähdin oikein huolella kun koitin lähteä kouluun. Itse asiassa nyt kun mietin niin tämmönen samanlainen tuli kyllä maanantainakin D:

 

[haituvainen]

Väsymyksen lisäks ei muutenkaan oo mielenkiintoa kouluun, ei vois vähempää kiinnostaa mitkään ruotsin jokellukset tai matikan kokeet kun ei muutenkaan elämässä kiinnosta kauheesti mikään. On miulla muutama asia joista pidän, kuten vaikka ratsastus, uiminen, maalaaminen, leipominen, mutta niistäkin tulee omanlaisensa stressi. Mitään asioita ei oikein voi tehdä niin, että niistä pystys oikeesti nauttimaan kunnolla.

 

[haituvainen]

Lähtiskö tässä kouluun vai mitä oikein teen D: En tiiä onko järkeä mennä näin väsyneenä

 

[Vikatikki]

Lähtiskö tässä kouluun vai mitä oikein teen D: En tiiä onko järkeä mennä näin väsyneenä

Kannattaa yrittää. Vaikka tuossa tilanteessa kaikki on oikeasti vaikeaa ja tuntuu siltä ettei pysty niin surullinen tosiasia on se että kotiin jääminen vaan lisää ahdistusta ja väsymystä. Huonossa jamassa on helppo tuudittautua siihen että ei vaan pysty eikä kannata mutta asiat ei etene parempaan jos ei yritä.

Jos tuntuu että koulunkäynti on täysi mahdottomuus sillon paikka on tiiviimmän avun piirissä eikä koulussa. Eikä siinäkään oo mitään väärää, mä oon jättäny valmaa myöten kouluja kesken, sillon kannattaa vaan hankkia ihan lääkäriltä paperit koska yhteishakupakko ja muut velvollisuudet seuraa muuten perässä.

 

[haituvainen]

Kannattaa yrittää. Vaikka tuossa tilanteessa kaikki on oikeasti vaikeaa ja tuntuu siltä ettei pysty niin surullinen tosiasia on se että kotiin jääminen vaan lisää ahdistusta ja väsymystä. Huonossa jamassa on helppo tuudittautua siihen että ei vaan pysty eikä kannata mutta asiat ei etene parempaan jos ei yritä.

Jos tuntuu että koulunkäynti on täysi mahdottomuus sillon paikka on tiiviimmän avun piirissä eikä koulussa. Eikä siinäkään oo mitään väärää, mä oon jättäny valmaa myöten kouluja kesken, sillon kannattaa vaan hankkia ihan lääkäriltä paperit koska yhteishakupakko ja muut velvollisuudet seuraa muuten perässä.

Oottelen nyt tässä bussipysäkillä ja vaikka melko kauan menikin et pääsin tänne niin oon ylpee itestäni, huomasin ettei tää ehkä niin kamalaa ookaan. Kerkeen olla koululla vaan tunnin, mutta pääasia että meen. Ainakin toistaseks pidän tuon paikan, mutta sit jos menee oikeesti siihen pisteeseen etten vaan millään pysty enää, niin ei kai siinä muukaan auta kun jättää kesken. Kiitos sulle, oot ihan oikeessa :)

 

[Vikatikki]

Oottelen nyt tässä bussipysäkillä ja vaikka melko kauan menikin et pääsin tänne niin oon ylpee itestäni, huomasin ettei tää ehkä niin kamalaa ookaan. Kerkeen olla koululla vaan tunnin, mutta pääasia että meen. Ainakin toistaseks pidän tuon paikan, mutta sit jos menee oikeesti siihen pisteeseen etten vaan millään pysty enää, niin ei kai siinä muukaan auta kun jättää kesken. Kiitos sulle, oot ihan oikeessa :)

Hyvä että menit! Siinä ku lähtee yrittämään huomaa kyllä nopeasti meneekö olo parempaan vai huonompaan suuntaan ja sit on helpompi päättää mikä on järkevin ratkasu.

 

[PinkkiHuppari]

Ihanaa, että pääsit lähtemään ja toivottavasti asiat menee parempaan suuntaan. <3 Samaistun kyllä tosi paljon tohon, että ei kyllä kiinnosta tällä hetkellä mitkään matikan tai ruotsin jutut. Eniten mua ahdistaa, että joudun meneen toiseen kouluun isompaan kaupunkiin tekemään aina kerran viikossa enkun ja ruotsin korotuskursseja syysloman jälkeen. Mä toivon, että niissä ei tehdä paljoa mitään paritehtäviä, koska mun kielitaidolla ne on hirveetä tuskaa. Täytyy myös toivoa, että ensviikolla ja myös sen jälkeen jaksan ja pystyn taas nousemaan sängystä ylös ja että pääsen käymään edes kuraattorilla. Mutta iso tsemppihali, kun en muuten oikein osaa auttaa. <3

 

[haituvainen]

Ihanaa, että pääsit lähtemään ja toivottavasti asiat menee parempaan suuntaan. <3 Samaistun kyllä tosi paljon tohon, että ei kyllä kiinnosta tällä hetkellä mitkään matikan tai ruotsin jutut. Eniten mua ahdistaa, että joudun meneen toiseen kouluun isompaan kaupunkiin tekemään aina kerran viikossa enkun ja ruotsin korotuskursseja syysloman jälkeen. Mä toivon, että niissä ei tehdä paljoa mitään paritehtäviä, koska mun kielitaidolla ne on hirveetä tuskaa. Täytyy myös toivoa, että ensviikolla ja myös sen jälkeen jaksan ja pystyn taas nousemaan sängystä ylös ja että pääsen käymään edes kuraattorilla. Mutta iso tsemppihali, kun en muuten oikein osaa auttaa. <3

Kuulostaa ikävältä tuo sun tilanne, mutta toisaalta helpottaa tietää etten oo ainut D: En oikein osaa sanoa muuta, kun vaikka tuntuu et ois kauheesti sanottavaa, niin en vaan jotenkin saa tällä hetkellä mitään ajatuksia koottuu sanoiks D: Toivon sulle kuitenkin kaikkea hyvää ja lähetän myös voimahalin ja tsemppiä💗 Kiitos paljon <3

 

[Mursuilijaa]

Hyvä, että jaksoit mennä edes tunniksi! You did it!! Mä oon ihan tosi tosi ylpee susta! :3 <3
Itse en oikein osaa muuten auttaa, mutta annan ihan super ison tsemppihalin sulle!!
Toivottavasti jatkossakin menee paremmin <3

Menitkö muuten ratsastamaan? :3

 

[haituvainen]

Hyvä, että jaksoit mennä edes tunniksi! You did it!! Mä oon ihan tosi tosi ylpee susta! :3 <3
Itse en oikein osaa muuten auttaa, mutta annan ihan super ison tsemppihalin sulle!!
Toivottavasti jatkossakin menee paremmin <3

Menitkö muuten ratsastamaan? :3

Äää tää viesti on niin ihana etten pääse yli enkä tiiä mitä sanoa <3 Tuli super hyvä mieli :3 Kiitos ihan älyttömästi! <33 Ja joo, menin sinne ratsastamaan :) Tai no en tällä kertaa ratsastanu virallisesti, kun en ollu käyny siellä pitkään aikaan ja näin ollen piti päivittää kuulumiset ajantasalle D: Kävin kuitenki moikkaamassa miulle ylivoimasesti tärkeintä ja läheisintä hevosta, jota miulla oli ihan kauhee ikävä D: <3

 

[Mursuilijaa]

Äää tää viesti on niin ihana etten pääse yli enkä tiiä mitä sanoa <3 Tuli super hyvä mieli :3 Kiitos ihan älyttömästi! <33 Ja joo, menin sinne ratsastamaan :) Tai no en tällä kertaa ratsastanu virallisesti, kun en ollu käyny siellä pitkään aikaan ja näin ollen piti päivittää kuulumiset ajantasalle D: Kävin kuitenki moikkaamassa miulle ylivoimasesti tärkeintä ja läheisintä hevosta, jota miulla oli ihan kauhee ikävä D: <3

<3
Uii, ihan super ihanan kuulosta!! :o :3
Hevoset on ihan parhaita ja mä uskon et sulla oli ikävä D: :3

 

[Myrskyvaroitus]

Mun mielestä toi opettaja oli tosi mukava ku anto sun kuitenki olla eikä mitenkään huonosti vastannu tohon ku sanoit ettet pysty tulemaan kouluun D:

Mutta hyvä jos pääsit kuitenki kouluun :3

 

[haituvainen]

Mun mielestä toi opettaja oli tosi mukava ku anto sun kuitenki olla eikä mitenkään huonosti vastannu tohon ku sanoit ettet pysty tulemaan kouluun D:

Mutta hyvä jos pääsit kuitenki kouluun :3

Niin oli, mutta oon sellanen että ylianalysoin aina kauheesti, joten positiivisetkin kommentit tuntuu joskus jopa pienesti loukkaavilta D: Pystyn kyllä aina järjellä miettimään miten asia oikeesti on, mutta miun mieli taas syöttää samaan aikaan asioita mitkä ei pidä paikkaansa, niin en aina tiiä kumpaa pitäs uskoa D: Mut saa kyl olla kiitollinen noista opettajista joita tuolla on <3 Matikan opekin sano et saan tehä matikan kokeen sillon ku haluan D: 7. -ja 8. luokat olin koulussa jossa ei todellakaan huomioitu miun mt-ongelmia yhtään mitenkään; mumistiin vaan että koitahan jaksaa vaikket jaksa. Jos nukuin matikan tunnilla niin kukaan ei kysyny mikä on, bilsassa taas ope katto hieman alaspäin niissä tilanteissa. Puhumattakaan siitä et oisin tarvinnu paljon parempaa tukea matikassa, joka on miulle vaikea aine. Thank god ysillä menin kouluun jossa oli n. 5 ihmistä jotka jälkeenpäin aateltuna pelasti miut, sillä en ois selvinny siitä vuodesta ilman heidän apua ja empatiaa. Anteeks kunnon avautuminen :D:

 

[Myrskyvaroitus]

Niin oli, mutta oon sellanen että ylianalysoin aina kauheesti, joten positiivisetkin kommentit tuntuu joskus jopa pienesti loukkaavilta D: Pystyn kyllä aina järjellä miettimään miten asia oikeesti on, mutta miun mieli taas syöttää samaan aikaan asioita mitkä ei pidä paikkaansa, niin en aina tiiä kumpaa pitäs uskoa D: Mut saa kyl olla kiitollinen noista opettajista joita tuolla on <3 Matikan opekin sano et saan tehä matikan kokeen sillon ku haluan D: 7. -ja 8. luokat olin koulussa jossa ei todellakaan huomioitu miun mt-ongelmia yhtään mitenkään; mumistiin vaan että koitahan jaksaa vaikket jaksa. Jos nukuin matikan tunnilla niin kukaan ei kysyny mikä on, bilsassa taas ope katto hieman alaspäin niissä tilanteissa. Puhumattakaan siitä et oisin tarvinnu paljon parempaa tukea matikassa, joka on miulle vaikea aine. Thank god ysillä menin kouluun jossa oli n. 5 ihmistä jotka jälkeenpäin aateltuna pelasti miut, sillä en ois selvinny siitä vuodesta ilman heidän apua ja empatiaa. Anteeks kunnon avautuminen :D:

Joo ymmärrän ton ylianalysoinnin, itekki vasta meinasin loukkaantua mun kaverille ku juteltiin kanssa viestien kautta ja kerroin et mua ahistaa ja se sit vastas et mitä se voi sille tehä. En tiiä miten se kuulosti niin negatiiviselta vaikkei se tarkottanu sitä pahalla, siitä meinasi tulla riita mutta mää sitten selitin sen et ku yliajattelen kaiken ja oon muutenki vainoharhanen nii mää saatan luulla et joku asia on tietyllä tavalla pahaa vaikkei olis. Kyl se sit ymmärsi sen eikä alettu tappelee :')
Hyvistä opettajista kannattaakin olla kiitollinen <3 Niitä kun tuntuu olevan niin harvassa D:: Oikeestaan moni (liian moni!!) aikuinen ei reagoi mitenkään ja käsittää asiat väärin eikä auta eikä niihin voi luottaa. Ei tietenkään päde kaikkiin mutta liian suureen osaan.
Eikä haittaa vaikka avauduit, se on ihan hyvä et asioista pystyy puhumaan :)