Vastaa keskusteluun

Viesti: <blockquote data-quote="qualitymonkey" data-source="post: 28390" data-attributes="member: 34">Oikeasti mitä helvettiä :D mua väsyttää aivan vitusti Mutta en saa unta en siis millään. En vaikka mitä tekis. Oon yrittänyt vaikka kuinka helvetin kauan. Tääl on liian kuuma. Mietin noita. Timppaa. Peepee. Hessuu. Häiritsee mut en oo varma mikä. Levoton olo. Siis niiku tosi sellane mitä vittua niin sos keissi et huhhuh. Mietin kaikkee ahistavaa. Joku random pelko hiipi näköjään mun mieleen tai tuntuu että vainoharhailen ihan älyttömästi kaikkee. Mua jotenkin ahdistaa ja pelottaa ja oon just tosi vainoharhanen täl hetkel sen suhteen et jos ihmiset saa tietää näistä asioista. Tietty mun frendit tietää jotenkuten kai mun ihastusjutut et en mä sitä pelkää kait mut pelkään että mun perhe jotenkin saa tietää ja sit mä pelkään että no yleensäkin ihmiset emt siis aina julkisella paikalla liikkuessa jos katon puhelint ni oon paniikis koska mun taustakuva yms niin yritän aina olla silleen ettei kukaan vahingossakaan nää mun puhelinta ja aaaaa mitä helvettiä. Mut mitä mä oikeesti pelkään. Eikse oo ihan sama vaikka koko maailma sais tietää Kyl sanotaan niin et must alko tänään ehkä tuntua siltä jo, että mua ei loppujen lopuksi haittais niin paljon, tai et jotenki en jaksa piilotella enää mitään itestäni. Se on niin raskasta. Niin at this point luulen et jos vanhemmat esim jotenki saa tietää näit asioita must ni ihan sama. Emmä jaksa pelätä. Mä en yksinkertaisesti jaksa. Ei tässä oo mitään hävettävää mä nyt oon tämmönen ja voivoi jos se jotain vituttaa. Mä en myöskään voi ajatella mun vanhempien mielipidettä kaikessa. Se on harmi jos oon vääränlainen mutta mä nyt satuin syntyy tämmöseks. Tärkeintä on et oon oma itteni ei se mitä muut kelaa musta. Totta kai mua pelottaa mut. Mä haluisin vaan olla sellanen ku mä oon, ihan avoimesti. Vaikka mä tiedän et ehkä mun vanhemmat ei edes suuttuis mistään näist asioist mut silti mä huomaan sen kuinka stressaavaa tää alitajuisesti ainakin on. Kyl nää asiat silti tuntuu silleen salaisuuksilt vaikka niiden ei pitäs olla. Mut en mä ny mitään tiedotustilaisuuksia rupee pitämään saakeli mistään. Mutta kun onko mun pakko koska niin kauan kun nää asiat ei tuu mun perheen tietoon niin niin kauan ne stressaa mua kun mä ajattelen mitä ne miettis tästä ja tästä asiasta. Mut ku mä en haluu miettiä! Aion lopettaa kokonaan sen ajattelemisen mitä kuka tahansa mistäkin miettii. Mikään näistä asioista ei kuulu muille, ei kenellekään. Ei yhtään kenellekään. Ei edes mun vanhemmille. Niiden ei auta kun hyväksyy jos ne mua kerta rakastaa. Ei kukaan voi muuttaa mua. Mut tavallaan haluisin siks saada nää asiat off my chest koska ne ressaa kuitenkin kun mietin et ää mitä jos mitä jos. vittu. En mä aio näitä sanoa varsinaisesti mut en mä aio näitä piilotellakaan. Perkele tulee ilmi jos tulee. Joka tapauksessa mul ei oo mitään syytä hävetä.En kestä kun tuli mieleen yks keskustelu mun kavereiden kanssa joskus oiskohan se ollu lukioaikoina? On siitä aikaa mutta ei nyt mitään kymmentä vuotta kuitenkaa. Oon lähes satavarma et se oli yläasteen jälkeen. Mut kuitenkin. Oltiin jossai leffas muistaakseni ja sit puhuttiin jotain mun vanhemmist just ja mun kaverit sanoi jtn että sun vanhemmat varmaan ottais paljon paremmin sen jos sä toisit jonkun tytön kotiin ku että sä toisit jonku vanhan miehen näytille (no siis täs pitää huomata se et saatoin tosiaa olla sillon viel alaikänen et varmaan siinä tapauksessa ainakin joo??). Mut jestas toi tuntu olevan ehk jonkinlainen käänne kosk must tuntuu et tosta asti oon stressannu paljon enemmän just tota et voi ei voi ei mitä mun vanhemmat ajattelee. Tuntuu et olin siihen mennessä stressannu enemmän vaan sitä et just jos vaikka toisin jonku tytön himaan, kai mä enemmän sitä siin vaihees mietin mut ku mun kaverit sano ton ni tajusin et ei VITTU mun pitää alkaa nyt pelkää totaki. Ja oikeest varmaan siitä asti oon ajatellu just jotain et ei ne ikinä hyväksyis ja ei ne tykkäis siitä yhtään yms. Voi juma :D mä oikeest luulen et en ollu ennen tota silleen samalla tavalla miettiny asiaa. Hulvatonta.Mut joka tapauksessa kaikkien noiden asioiden suhteen ja siis IHAN KAIKEN suhteen mun pitää vaan olla silleen vitut. Et ei mitään välii. Ei Mitään välii. Mä en oo näitä asioita valinnu joten mun ei myöskään tarvitse tuntea mitään häpeää mistään niistä. Mul on oikeus olla varomatta koko ajan et mitä muut saa tietää. Eihän siin oo mitään logiikkaa tuntee itteensä huonommaks vieläpä asioiden takia joihin ei ite oikeestaa oo millään tasolla voinu vaikuttaa. Ok mä en valinnu mun suuntautumista enkä mä oo valinnu myöskään mun omaan sukupuoleen liittyviä tunteita joten? Jos joku kuittailee mulle niist ni se on vaa sen oma häpeä D: todennäköisesti mä tuun kohtaa vielä vaikka kuinka paljon paskaa näistä asioista mutta mä... Mun on pakko kestää se, eipä mulla vaihtoehtojakaan ole. En mä nyt voi sen takia pelätä. Enkä mä voi masentuu enkä tappaa itteeni yms sen takia että mä satun olee jotenki "erilainen". Mun on pakko antaa sen näkyy. En mä voi pelätä loputtomiin. Tai ehkä voinkin :DJoo en tiiä, jestas ku häiritsee vaan kaikki asiat mitkä voi häiritä. Pelottaa. Myös sekin kun ,,, tai nojoo, en osaa ehk selittää sitä sanoilla. Mut kuitenkin. Se :D se juttu just :D you know.Nojaa oli vittu miten oli aion lopettaa pelkäämisen ja nyt perkele saatana ! 🏳️‍🌈 AsdfghjklSopivasti soi päässä ihan vitusti this is me :DDDDD lmaoo. Oon luukuttanu sitä taas ei vittu. Nonii alkaiskoha se uni pikkuhiljaa jo tuleen sieltä D: väsyttää vitusti niin pls i beg.</blockquote>

En ole robotti