Etusivu
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Jäsenet
Paikalla nyt
Uudet profiiliviestit
Etsi profiiliviestejä
Chat
1
Kirjaudu
Rekisteröidy
Uutta
Etsi
Etsi
Etsi vain otsikoista
Tekijän:
Uudet viestit
Etsi foorumeilta
Valikko
Kirjaudu
Rekisteröidy
Lataa app
Asenna
Etusivu
Keskustelut
Opiskelu, työ & ammatti
Tässähän alkaa jo vähän jännittämään (a.k.a immortalemin harkkavalitukset)
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
You are using an out of date browser. It may not display this or other websites correctly.
You should upgrade or use an
alternative browser
.
Vastaa keskusteluun
Viesti
<blockquote data-quote="immortalem" data-source="post: 76410" data-attributes="member: 367"><p>Aika perus ensimmäinen päivä: tuli niin paljon infoa kerralla, että olisin ihan oikeasti voinut mennä yöunille jo puolenpäivän aikoihin.</p><p></p><p>Ei ollut mitenkään kauhean kiireinen päivä ja olen siitä kiitollinen, koska tuo rauhallisempikin tahti tuntui ekan päivän sekoiluilla höystettynä varsin raskaalta. Yritin olla aktiivinen sen verran mitä tämän hetken osaamistasollani pystyin, eli autoin sänkypotilaiden siirtämisessä ja siivosin kuvaushuonetta potilaiden välillä. Ne muutamat kävellen tulleet potilaat sain hakea käytävästä ja asetella itse, joka tuntui jännittävältä, koska en ole näitä tutkimuksia ennen tätä päivää edes nähnyt. Tehon potilaiden kanssa olin pääasiassa jotain johtoja siirtelemässä, niissä tilanteissa oli niin monta kättä mukana etten oikein tiennyt mitä tekisin. Iltapäivällä tuli koronapotilaita, joiden kanssa en opiskelijana saa olla, joten tyydyin seurailemaan ohjaushuoneen puolelta. Siinä vaiheessa olin jo niin väsynyt, että olin ihan tyytyväinen etten voinut tehdä mitään.</p><p></p><p>Fiilikset ei ole ihmeelliset, mutta ei ne koskaan ekana päivänä ole. Tämä on varmasti ihan kivaa hommaa, kunhan pääsen tekemään enemmän itse. En ikinä pidä tästä ensimmäisestä viikosta, koska tunnen joka kerta itseni ihan totaaliseksi idiootiksi, kun en osaa mitään. Mutta kyllä se tästä, eiköhän tämän viikon loppupuolella tai viimeistään ensi viikon alussa ole jo parempi fiilis. Niin se on edellisissäkin harjoitteluissa mennyt. Työporukasta en tosin ole tällä kertaa ihan varma, tuntui tämän päivän perusteella etten ole ihan samalla aaltopituudella kaikkien kanssa. Onneksi työntekijät kiertävät eri työpisteillä, niin en ole jumissa niiden (ensivaikutelmaltaan) inhottavien tyyppien kanssa. Tai eivät he varsinaisesti inhottavia ole, mutta hyvin kärkkäitä ja eivät oikein huomioineet minua koko päivänä, mistä jäi paha maku suuhun.</p></blockquote><p></p>
[QUOTE="immortalem, post: 76410, member: 367"] Aika perus ensimmäinen päivä: tuli niin paljon infoa kerralla, että olisin ihan oikeasti voinut mennä yöunille jo puolenpäivän aikoihin. Ei ollut mitenkään kauhean kiireinen päivä ja olen siitä kiitollinen, koska tuo rauhallisempikin tahti tuntui ekan päivän sekoiluilla höystettynä varsin raskaalta. Yritin olla aktiivinen sen verran mitä tämän hetken osaamistasollani pystyin, eli autoin sänkypotilaiden siirtämisessä ja siivosin kuvaushuonetta potilaiden välillä. Ne muutamat kävellen tulleet potilaat sain hakea käytävästä ja asetella itse, joka tuntui jännittävältä, koska en ole näitä tutkimuksia ennen tätä päivää edes nähnyt. Tehon potilaiden kanssa olin pääasiassa jotain johtoja siirtelemässä, niissä tilanteissa oli niin monta kättä mukana etten oikein tiennyt mitä tekisin. Iltapäivällä tuli koronapotilaita, joiden kanssa en opiskelijana saa olla, joten tyydyin seurailemaan ohjaushuoneen puolelta. Siinä vaiheessa olin jo niin väsynyt, että olin ihan tyytyväinen etten voinut tehdä mitään. Fiilikset ei ole ihmeelliset, mutta ei ne koskaan ekana päivänä ole. Tämä on varmasti ihan kivaa hommaa, kunhan pääsen tekemään enemmän itse. En ikinä pidä tästä ensimmäisestä viikosta, koska tunnen joka kerta itseni ihan totaaliseksi idiootiksi, kun en osaa mitään. Mutta kyllä se tästä, eiköhän tämän viikon loppupuolella tai viimeistään ensi viikon alussa ole jo parempi fiilis. Niin se on edellisissäkin harjoitteluissa mennyt. Työporukasta en tosin ole tällä kertaa ihan varma, tuntui tämän päivän perusteella etten ole ihan samalla aaltopituudella kaikkien kanssa. Onneksi työntekijät kiertävät eri työpisteillä, niin en ole jumissa niiden (ensivaikutelmaltaan) inhottavien tyyppien kanssa. Tai eivät he varsinaisesti inhottavia ole, mutta hyvin kärkkäitä ja eivät oikein huomioineet minua koko päivänä, mistä jäi paha maku suuhun. [/QUOTE]
Lisää lainaukset...
En ole robotti
Lähetä vastaus
Etusivu
Keskustelut
Opiskelu, työ & ammatti
Tässähän alkaa jo vähän jännittämään (a.k.a immortalemin harkkavalitukset)
Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla tämän sivuston käyttöä, hyväksyt evästeidemme käytön.
Hyväksyn
Lue lisää...
Ylös
Pohja