Vastaa keskusteluun

Viesti

<blockquote data-quote="Myrskyvaroitus" data-source="post: 53187" data-attributes="member: 16">Mun iskä on taas kerran pahalla päällä. Ku se tuli kotia se alako n. tunnin päästä tappelee äitin kaa ja uhkailee ja haukkuu sitä. Se lyttäs sen kokonaan. Puoli tuntia sitten se raivosi meille lapsille ja mut se haukku laiskaksi ja kusipääksi vaan siks ku en ollu muistanu tehä mun keittiövuoroa. Mistä vetoa et se ei varmaan nytkään oo mun työ jälkeen tyytyväinen. Mää en vaan jaksais. Mulla on ollu noin kuukausi taukoa viiltelystä ynnä muusta itteni satuttamisesta mut asiat ku menee yhä vaan pahempaan suuntaan se tarve satuttaa ittee vaa kasvaa ja kasvaa ja ahistus suunnilleen sumentaa todellisuudentajun. Haluisin vaan mennä ja hypätä sillalta alas. Kuvittelen koko ajan mielessäni et jos iskä tulee lähellekkää mua mää otan puukon. En haluu et se on täällä ku se aiheuttaa vaa kaikkea paskaa sen olemassaololla, se väittää et se on meistä kaikista se joka joutuu huolehtii kaiken ja me muut kuvitellaan kaikki. Sen mielestä se ei tee mitään väärin. Todellisuudessa sille sen työ ja meijän koirat ja kaikki se mitä se tekee on sille tärkeämpää ku oma perhe. Se haukkuu äitiä et se ei tee mitää ja on kusipää vaikka iskä on se joka on kusipää eikä tee mitään. Äiti on viimesillään raskaana, miten rutossa se paskiainen aatteli et äiti ylipäätään jaksaa?? Pelkään koko ajan iskän askelia ja jähmetyn ku kuulostaa siltä et se tulis lähemmäs mun huonetta. Hyvä et uskallan ees hengittää</blockquote>

[QUOTE="Myrskyvaroitus, post: 53187, member: 16"] Mun iskä on taas kerran pahalla päällä. Ku se tuli kotia se alako n. tunnin päästä tappelee äitin kaa ja uhkailee ja haukkuu sitä. Se lyttäs sen kokonaan. Puoli tuntia sitten se raivosi meille lapsille ja mut se haukku laiskaksi ja kusipääksi vaan siks ku en ollu muistanu tehä mun keittiövuoroa. Mistä vetoa et se ei varmaan nytkään oo mun työ jälkeen tyytyväinen. Mää en vaan jaksais. Mulla on ollu noin kuukausi taukoa viiltelystä ynnä muusta itteni satuttamisesta mut asiat ku menee yhä vaan pahempaan suuntaan se tarve satuttaa ittee vaa kasvaa ja kasvaa ja ahistus suunnilleen sumentaa todellisuudentajun. Haluisin vaan mennä ja hypätä sillalta alas. Kuvittelen koko ajan mielessäni et jos iskä tulee lähellekkää mua mää otan puukon. En haluu et se on täällä ku se aiheuttaa vaa kaikkea paskaa sen olemassaololla, se väittää et se on meistä kaikista se joka joutuu huolehtii kaiken ja me muut kuvitellaan kaikki. Sen mielestä se ei tee mitään väärin. Todellisuudessa sille sen työ ja meijän koirat ja kaikki se mitä se tekee on sille tärkeämpää ku oma perhe. Se haukkuu äitiä et se ei tee mitää ja on kusipää vaikka iskä on se joka on kusipää eikä tee mitään. Äiti on viimesillään raskaana, miten rutossa se paskiainen aatteli et äiti ylipäätään jaksaa?? Pelkään koko ajan iskän askelia ja jähmetyn ku kuulostaa siltä et se tulis lähemmäs mun huonetta. Hyvä et uskallan ees hengittää [/QUOTE]

En ole robotti