Mielenterveys Tekee mieli kuolla (TW)

Myrskyvaroitus

Järjestyksenvalvoja kuudelta aamulla
Liittynyt
2.2.2021
Viestejä
7,596
Reaktioarvo
6,502
Mun iskä on taas kerran pahalla päällä. Ku se tuli kotia se alako n. tunnin päästä tappelee äitin kaa ja uhkailee ja haukkuu sitä. Se lyttäs sen kokonaan.
Puoli tuntia sitten se raivosi meille lapsille ja mut se haukku laiskaksi ja kusipääksi vaan siks ku en ollu muistanu tehä mun keittiövuoroa. Mistä vetoa et se ei varmaan nytkään oo mun työ jälkeen tyytyväinen.

Mää en vaan jaksais. Mulla on ollu noin kuukausi taukoa viiltelystä ynnä muusta itteni satuttamisesta mut asiat ku menee yhä vaan pahempaan suuntaan se tarve satuttaa ittee vaa kasvaa ja kasvaa ja ahistus suunnilleen sumentaa todellisuudentajun. Haluisin vaan mennä ja hypätä sillalta alas. Kuvittelen koko ajan mielessäni et jos iskä tulee lähellekkää mua mää otan puukon. En haluu et se on täällä ku se aiheuttaa vaa kaikkea paskaa sen olemassaololla, se väittää et se on meistä kaikista se joka joutuu huolehtii kaiken ja me muut kuvitellaan kaikki. Sen mielestä se ei tee mitään väärin. Todellisuudessa sille sen työ ja meijän koirat ja kaikki se mitä se tekee on sille tärkeämpää ku oma perhe. Se haukkuu äitiä et se ei tee mitää ja on kusipää vaikka iskä on se joka on kusipää eikä tee mitään. Äiti on viimesillään raskaana, miten rutossa se paskiainen aatteli et äiti ylipäätään jaksaa??
Pelkään koko ajan iskän askelia ja jähmetyn ku kuulostaa siltä et se tulis lähemmäs mun huonetta. Hyvä et uskallan ees hengittää
 

TalvinenRasia

Kissan ulkoiluttaja
Liittynyt
5.2.2021
Viestejä
798
Reaktioarvo
754
Mun mielestä sun kannattaa sanoa tuosta jollekin ehdottomasti. En tiedä, mitä sanoa, mutta tsemppiä! Voin kyllä kirjoittaa yhden biisin sanat, jotka muistan ehkä ulkoa:
Puoltakaan en sun kivustas voi tietää.
Sanat kaikki vailla voimaa ilmaan jää.
Mut joku aamu mä tiedän sen, sä heräät huomaamaan
Sinä selvisit ja kelpaat kelle vaan!
 

Keskiyö

Asiantuntija
Liittynyt
4.2.2021
Viestejä
244
Reaktioarvo
258
Älä jää yksin tuon kanssa, sun pitää puhua kuraattorin, psykologin tai muiden aikuisten kanssa, mutta älä satuta itseäs koska se minkälainen sun isä on ei ole sun vika, päinvastoin sun pitää kuunnella itseäs ja pyytää apua. Sä selviät kyllä ja kaikki kääntyy parempaan koska sä oot vahva! Oot kokenut sellaista jota kenekään ei kuuluisi kokea mutta sä oot selvinnyt tähänkin asti! Sun ei pidä kestää tuollaista, soita auttavaan puhelimeen tai hätäkeskukseen ja ne auttaa sua
älä kuitenkaan luovuta koskaan! Susta välitetään enemmän kuin tiedätkään ja sun elämä on vasta alussa, vaikka se olisikin vaikeaa niin se menee parempaan päin jos puutut siihen ja kerrot siitä eteenpäin

tsemppiä!
 
Ylös Pohja