Keho tiiättekö sen tunteen, kun yliajattelette asioita niin paljon, että kroppa reagoi?

[haituvainen]

miulle kävi äsken näin D: aloin vapista, otsassa tuntu kihelmöintiä ja kuulin tinnitusta, nyt on maha sekasin ja pierettää. vaikka järjellä aateltuna tiiän etten oo tehny mitään kauheeta, tunnen silti syyllisyyttä. miun keho ja mieli käy ylikierroksella, vaikka kaikki on hyvin D: hyh kun on inhottavaa, en oikein tiiä miten saisin itteeni rauhoteltuu

 

[persikkapyllykkä]

kyllä, joskus D: yleensä alan vapista ja sit joskus tuntuu jonkinlainen tuskahiki nousevan. yliajattelu on kyllä aivan saakelin kuluttavaa, ku siit on niin hemmetin vaikeaa päästä eroonkin D:

auttaisko se, että yrittäisit keksiä jotain kivaa tekemistä, niin saisit ajatukset muualle? sekin auttaa yleensä, et rauhallisesti koittaa selittää itselleen, et tää on ihan ok ja ei siit tarvitse tuntea syyllisyyttä. se on vaikeaa, tiedän, mut myös tosi palkitsevaa, sit ku se onnistuu D: syvään hengittämiseen keskittyminen tuntuu myös olevan aika hyödyllinen keino

 

[Vikatikki]

Kävely tai veden juominen saattaa helpottaa. Vettä juodessa on hankala panikoida ja kävely sopii taistele tai pakene -reaktion pakenemista imitoimaan.

Sit jos itselle sopii niin harhauttaminen, mä pelaan kännykkäpelejä ja yksin jäädessä tai nukkumaan mennessä kuuntelen podcasteja ettei tarvi kuunnella omia ajatuksia.

 

[Poistettukäyttäjänimi174]

Joo, hyvin usein. Paniikkikohtaukset saa alkunsa just näin ja sitten sitä on vaikeampi pysäyttää. Kannan vesipulloa mukanani vähän joka paikkaan, se rauhoittaa mieltä ja kehoa, koska se kertoo ettei ole hätää. Jos olisi, en pystyisi nyt juomaan vettä. Sit just ihan yksinkertaiset toistuvat tekemiset niinkuin jonkun puhelinpelin pelaaminen auttaa. Joskus alan lukea kirjaa tai kuunnella musiikkia, siinä uppoutuu ihan johonkin muuhun kuin ajatuksiinsa.

 

[TalvinenRasia]

Kuulostaa tutulta. D: Ehkä juuri nämä tilanteet todistavat, kuinka mieli ja keho kulkevat oikeasti käsi kädessä? Mun on välillä vaikea ymmärtää sitä.
Olen huomannut helpotusta vaikeissa paikoissa muun muassa kävelystä tai jostain muusta reippaasta liikkeestä, rauhallisesta hengittämisestä sekä laulamisesta. Jos aamulla on pakkasta ja mua ahdistaa lähteä kouluun, koitan hengittää niin, että se hengityksen aiheuttama höyry vie samalla mun ajatuksia muualle rauhoittaen myös kehoa.