mulle lukio tuntui todella raskaalta mutta yliopistoa en ole kokenut sellaiseksi kovinkaan usein. päivät on usein todella lyhyitä ja vapaapäiviä on ihan viikollakin. tässä esimerkki mun marraskuisesta viikostani:
ma: 10.15 - 11.15, 14.00 - 16.30
ti: vapaa
ke: 12.15 - 13.45
to: 10.15 - 13.45
pe: 10.15 - 12.45
hyvin harvoin oon joutunut käyttämään viikonloppuja koulutöiden tekemiseen ja silloin se on johtunut yleensä siitä etten oo vain tehnyt viikon aikana mitään koulun eteen tai on ollut esim. muutto joka vienyt aikaa. suosittelen tekemään kaikki tehtävät mahdollisimman ajoissa, koska sitten sitä oikeasti rentoa aikaa jää enemmän kun ei ole koko ajan takaraivossa tekemättömät tehtävät. tehtävät on toki isoja ja nytkin mulla on esim. 10 sivun essee, mutta niitäkin harjaantuu tekemään. alussa meni tosi paljon aikaa ihan siihen, ettei osannut laittaa lähdeviitteitä tai tiennyt mikä nyt on asian kannalta oleellista ja mikä ei. niihinkin rutinoituu ajan myötä.
tuo rakettitiede riippuu hyvin paljon alasta ja kurssista. mulle oli itse asiassa vähän järkytys miten läpihuutojuttuja jotkin kurssit on olleet. meillä esimerkiksi virkamiesruotsi suoritettiin pareittain valitsemastaan aiheesta ja koko sen suullisen osion sai harjoitella sanasta sanaan ulkoa ennen sitä koetta. monilla kursseilla taas ei ole tenttiä ollenkaan, vaan arvosana määrittyy luentopäiväkirjan, ryhmätyön tai esseen perusteella. tykkään niistä aika paljon, koska saat itse päättää mihin aihepiiriin keskityt siinä työssäsi. sitten on tietysti sellaisiakin kursseja, joiden tentit saa melkein itkemään ja vaikka sulla on se kurssikirja edessäsi etätentissä niin silti ei tule kakkosta parempaa :DD mulla oli esimerkiksi juuri äsken tentti, jossa piti muistaa asia, joka on mainittu kahdella lauseella kirjassa, jossa on 650 sivua. tenteissä myös vaaditaan asioiden ymmärtämistä syvällisesti, eli ei riitä että osaat asian ulkoa, vaan sun pitää usein antaa esimerkkejä ilmiöistä tai pohtia niiden seurauksia.
mutta sanoisin että ahkera pärjää yliopistossa. tehtävät eivät ole pääosin ylitsepääsemättömän vaikeita, mutta niiden määrä on se mikä tekee tästä haastavaa. saat yhden tehtyä niin kaksi on jo tilalla odottamassa. sekin vaikuttaa raskaaksi kokemiseen onko oikealla alalla vai ei. mä itse tajusin heti fuksisyksynä etten pidä alastani, ja vaikka oman alan kurssit ovat sen takia tökkineet aika rankasti, niin sivuaineiden kurssit ovat saaneet jaksamaan. ne ovat olleet oman alani kursseja haastavampia ja työläämpiä, mutta ne ovat olleet niin mielenkiintoisia, että niihin on jaksanut panostaa. samaa ovat sanoneet myös muut alaa vaihtaneet ja vaihtavat kaverini: vaikka pääaineen kohdalla motivaatio on kadoksissa, niin sivuaineilla saa mieltä tähän. ihan samanlaista valinnanvapauttahan ei ole lukiossa.
ja ehdottomasti pitää muistaa muu elämä opiskelun ohella. mulla oli vuosi sitten syksyllä ajanjakso, jolloin kandia tehdessäni jätin ihmisten näkemisen ja harrastukset tauolle jotta pystyisin keskittymään paremmin kirjoittamiseen, ja se alkoi näkyä heti mun voinnissani. paljon paremmin jaksaa, kun elämässä on muutakin kuin koulu.
