e71347
Uusi
- Liittynyt
- 7.2.2021
- Viestejä
- 59
- Reaktioarvo
- 73
En osaa ja järki lähtee kun en osaa. Ollaan siis työkavereita mutta ollaan aika minimaalisen vähän tekemisissä edes työjuttujen merkeissä ja niiden ulkopuolella ei ollenkaan. Pikkujouluissa oli pientä lähentymistä ilmassa mutta niinhän kaikilla aina pikkujouluissa eli sitä ei lasketa mutta silti olen nyt siitä asti miettinyt että mitä ihmettä.
Tiedän että olisi kuulunut puhua tuo pikkujouluasia läpi heti tuoreeltaan niin ei tarvitsisi nyt märehtiä mutta jotenkin onnistuin uskottelemaan itselleni että olen kuvitellut ihan liikoja tai että se ihminen ei muista mitä on tehnyt pikkujouluissa. Ja nyt on kuitenkin myöhäistä alkaa viritellä enää keskustelua niin vanhasta asiasta. Siinäkin mielessä olen vähän hölmöillyt että olin aluksi niin hämmentynyt näistä tuntemuksistani että välttelin jopa katsekontaktia eli vaikka jotain olisikin ollut kehkeytymässä niin olen itse luultavasti vahingossa estänyt sen :D
Olisipa edes joku puheenaihe mistä mennä juttelemaan! Työasioissa tulee tosiaan hirveän harvoin puhuttua sen ihmisen kanssa ja nekin tilanteet loppuvat aina hirveän lyhyeen niin pitäisi olla heti mielessä jotain puheenaiheita mitä voisi lähteä tykittämään. Lisäbonuksena en edes tiedä onko se minkäänlaisessa parisuhteessa tällä hetkellä. Melkein naurattaa että obsessoin näin säälittävästi.
Miten etenisitte? Ollaan vanhuksia molemmat eli somessa seuraaminen ja viestittely ei ole vaihtoehto. Onko kenellekään koskaan seurannut mitään hyvää siitä, että on mennyt suoraan töksäyttämään melkein tuntemattomalle ihmiselle, että oletpas muuten aika kuuma. Alan olla pikkuhiljaa valmis sellaiseen tempaukseenkin. Ahdistuuko miehet semmoisesta lähentelystä? En kuitenkaan haluaisi luoda sellaista ilmapiiriä missä pakkien antaminen tuntuisi jotenkin painostavalta tai epämukavalta.
En nyt tiedä onko tässä tekstissä mitään järkeä, lähinnä tekee mieli purkaa ajatuksia koska pää hajoaa kun se ihminen ei ollut tänään edes töissä eli en voinut katsella sitä koko päivänä kulkemassa mun työpisteen ohi tai kulkea itse sen työhuoneen ohi ja seuraavan kerran menen töihin vasta ensi viikolla.
Tiedän että olisi kuulunut puhua tuo pikkujouluasia läpi heti tuoreeltaan niin ei tarvitsisi nyt märehtiä mutta jotenkin onnistuin uskottelemaan itselleni että olen kuvitellut ihan liikoja tai että se ihminen ei muista mitä on tehnyt pikkujouluissa. Ja nyt on kuitenkin myöhäistä alkaa viritellä enää keskustelua niin vanhasta asiasta. Siinäkin mielessä olen vähän hölmöillyt että olin aluksi niin hämmentynyt näistä tuntemuksistani että välttelin jopa katsekontaktia eli vaikka jotain olisikin ollut kehkeytymässä niin olen itse luultavasti vahingossa estänyt sen :D
Olisipa edes joku puheenaihe mistä mennä juttelemaan! Työasioissa tulee tosiaan hirveän harvoin puhuttua sen ihmisen kanssa ja nekin tilanteet loppuvat aina hirveän lyhyeen niin pitäisi olla heti mielessä jotain puheenaiheita mitä voisi lähteä tykittämään. Lisäbonuksena en edes tiedä onko se minkäänlaisessa parisuhteessa tällä hetkellä. Melkein naurattaa että obsessoin näin säälittävästi.
Miten etenisitte? Ollaan vanhuksia molemmat eli somessa seuraaminen ja viestittely ei ole vaihtoehto. Onko kenellekään koskaan seurannut mitään hyvää siitä, että on mennyt suoraan töksäyttämään melkein tuntemattomalle ihmiselle, että oletpas muuten aika kuuma. Alan olla pikkuhiljaa valmis sellaiseen tempaukseenkin. Ahdistuuko miehet semmoisesta lähentelystä? En kuitenkaan haluaisi luoda sellaista ilmapiiriä missä pakkien antaminen tuntuisi jotenkin painostavalta tai epämukavalta.
En nyt tiedä onko tässä tekstissä mitään järkeä, lähinnä tekee mieli purkaa ajatuksia koska pää hajoaa kun se ihminen ei ollut tänään edes töissä eli en voinut katsella sitä koko päivänä kulkemassa mun työpisteen ohi tai kulkea itse sen työhuoneen ohi ja seuraavan kerran menen töihin vasta ensi viikolla.
