Hakutulokset

Roskissa

Se on kyllä hyvä ettei siitä voi tulla hylätty. Se on vaan lisäpisteiden keräämiseen!!

Arvostaisin jos tää olis ihan mitä vaan muuta kuin fysiikkaa.

Ei tiedä. Ja tulostin just eilen kokonaisen esseen siitä et tiedän mitä sanon. Uskon että ne voi jeesaa jos on jotain. Ne on kuitenkin sen verran reiluja ja uskon että ne kyllä tulee huomaamaan sen. Parastahan se olis jos voisin olla etänä esittämässä sen, etteu tarvitsisi olla kaikkien edessä...

Pastellisena. Jos et tykkää niistä, niin voit sit värjätä kirkkaaks.

AMKissa

Oon ihan amk tekniikan alalla, eli tää on se "tekniikan fysiikka" kurssi mikä on kaikilla tekniikassa. Näitten pitäis olla perusteita, mutta mulle nää on rakettitiedettä

Mä sain lukiossa myös vapautuksen, mut en (vielä) täältä. Ja en nyt tässä vaiheessa voisi varmaan saadakaan, kun tää on just ryhmätyö ja me ollaan tehty tätä yli kuukaus D:

Mulle riittää että mä pääsen läpi. Oon nimittäin ihan poikki.

Katon näitä entisiä kokeita ja tää tuntuu mahottomalta.

Onnea mulle. En osaa mitään, koska fysiikka on vaikeeta. Omistan liian pienet aivot.

Hyvät värit!

Nyt tule flashbackit! Meillä oli samankaltainen opettaja joskus. Ihan ihme hommaa. Mut sähän sait kympin, niin kai sä osasit ne?

Mun kaveripiiri koostuu vaan videopeli-matikkanörtti-stereotyyppisetpoikajutut-kavereista. Saat lainata. Ja eihän sulla ole mikään kiire päättää tykkäätkö niistä vai et. Menet vaan sen hetkisten fiiliksien mukaan!

Käytän yleensä mustia vaatteita. Mieluiten yli-isoja paitoja ja joustavia housuja tai hametta. En tiedä millälailla haluaisin pukeutua. Luulisi että jo 20-vuotiaana tietäisin edes tyylin mistä tykkään, mutta ei. Ainakin rock-tyyliset nappaa ja mustan, violetin ja punaisen väriset vaatteet.

Haluisin kans tietää mistä sitä energiaa saa jos kerran uni, terveellinen ruoka tai liikunta ei auta. D: Mun pitäis kerrata ihan sikana huomiseen tenttiin, mutta tuntuu että pään sisällä ei tapahdu yhtään mitään. Toivottavasti saat kuitenkin energiaa jostain.

Mun ääni tärisee ihan hirveesti, mut ei kai sille voi mitään. Eniten muo ehkä huolettaa se että meen ihan lukkoon ja unohdan mitä mun pitää sanoa ja miten.

Pitää katsoa asiaa. En edes muistanut koulupsykologeja, mut alan ettimään jos niitä olis meidän koulussa. Muuten lähetän varmaan jonnekin veistiä, että kehenkä pitäisi ottaa yhteyttä. Aina pitäis joku paikka olla.

Näin on. Ja kun tiedän kaiken lisäksi sen, ettei mitään hätää ole, eikä kukaan ala nauramaan jne... Silti pää keksii jotenkin kaikki pahimmat skenaariot mitä voisi tapahtua. Ehkä yritän tiedustella kelle voisin laittaa viestiä, kun kerta kuraattori on hävinnyt jonnekin..

Toi on kyllä hyvä. Tiedän että viikon tai kahden jälkeen en enää edes muista tuota ja ahdistus menee kyllä ohi. Se on tilanteessa vaan tosi paha.