Hakutulokset

En oo aatellu asiaa. Jännää… :D

Aa okei. Tiiätkö paljonko sinne otetaan opiskelijoita vuodessa? Onko eka kerta ku hait?

Oi hyvä idea tämmönen kesu! SSRI-lääkkeet ovat auttaneet hyvin ahdistukseen, mut nettiterapiaa en oo ehtiny enkä jaksanu tehä ja se vähän kaduttaa. Mut välillä tuntuu et tulee vähän takapakkia ahdistuksen kanssa ja välillä on lääkkeistä jotai sivuvaikutuksia ja ne ei oo kivoja, mut onneks niitä...

Hetken muistaa taas realiteetit mut jotenkin kummasti aivot haksahtaa muistelee yhteisiä hetkiä. Ei helvetti mä oon epätoivoinen.

Ei kuulosta tutulta mut melkonen

…sitten vähän ajan päästä löytää itsensä haaveilemasta tyypistä, jonka takia on itkenyt sen vuoksi, ettei hän ikinä ollut tosissaan mun kanssa. Milloin oikeesti herään? Aina keksin mielessäni jotain tekosyitä sen käyttäytymiselle vaikka kuitenkin tiedän pohjimmiltani, mikä asian laita todellakin...

Mikä ala?

Ihan jees siitä tuli. Maistui ihan pizzalta.

Juu näin on näreet

Unohin jo tän keskustelun :D Parasta paskaa!

Mitäs ihmettä tämä nyt on?

Oon kotona ja itseni kanssa. Mietin että jaksaisko illalla pyörähtää baarissa yhdellä.

Oisin halunnut pizzerian pizzaa juhannuksena eikä lähimmässä kotipizzassa oo kuljetusta eikä mulla oo autoa eli ei sit. Noh, aattelin sit pelastaa päiväni pakastepizzalla, mutta mun asuntolassa ei oo uunia ja alakerrassa ois, mutta en pääse sinnekään, koska avain alkoi reistailee. Nyt koitan...

No se aika vähän vaihtelee. Viikoista kuukausiin. Ja minäkin olen tuollainen joka ei vastaa, monesti siks ku en saa ilmoituksia ja siks en hoksaa siellä käydä.

Vois olla poissa somesta tai olla mahdollisimman vähän somessa. Vois keksii jotain omaa tekemistä vaik mennä eräjormailee johonki missä ei oo ennen käyny. Onko muita tässä tilanteessa olevia?

Maanantaista asti kippuroi rappuni lattialla selällään joku kovakuoriainen eikä päässyt kääntymään jaloilleen itse. Eilen yritin sitä pelastaa, mutta sit se jäykisty niin että jopa uskoin sen että se kuoli, vaikka vähän epäilin. No tänään ku pääsin töistä kotiin, se oli siinä samassa kohdassa...

Minä oon, kiitos 30 asteen helteet kun teitte mahdolliseksi tämän kokemuksen… Voiko ihminenkin sulaa samanlailla, mietin ihan oikeesti ku tuntuu siltä että huomenna oon pelkkää vahaa aamulla kun herään…

En oo uskaltanu swaippailla koska pelkään et käy niin et matchaan jonku kiinnostavan tyypin kaa ja sit meijä keskustelu vaa loppuu yhtäkkiä seinää sen takii ku en vaa käy tinderissä aikoihin, koska kiinnostus deittailuun loppuu yhtäkkiä ja sit pelkään muutenkin pettymyksiä. En jotenki jaksa nyt...

Että pitää syödä joka päivä 2 puikkoo et jäätelövarastot täyttyy minussa.

En hakenu muualle. Enkä sillo hakiessani ees tajunnu et se on noin jazzpainotteista. Mut mietin että musanteko vois olla enemmän se mun juttu ja joissain konservatorioissa opetetaan myös sitä.