Hakutulokset

https://www.moomin.com/fi/mika-muumihahmo-olet/

Lol huutis löysin hauskan kuvan

Haluaisin olla kuin nuuskamuikkunen… tai ehkä vähän oon… oon kyllä oikeesti sellainen pohdiskeleva eräjorma joka rakastaa kuunvalossa vaeltelua, mielellään yksin.

Snif snif

Täsä juon

Juu tänäänkin heräsin puoli tuntia ennen herätystä. En ees oo vielä juonut aamukahvia, pitääpä lähtee keittelee D:

Jotenkin sitä ei jaksa vaan odottaa kun on niin innoissaan… Mut kyl se käytäntöäkin helpottaisi kovasti… Mut luin niiden viestin tarkemmin ja maanantaina pitäis tulla infot.

Snif snif elämä on rankkaa…

Välillä pitää veivata neulontapuikkoja että tulee hyvä kudelma…

Tullut veivattua aika reippaasti nyt saikulla että aika kuluisi… Ja paitani valmistuisi vihdoin!

Yhteen sellaiseen Turun suunnille, en uskalla ihan nimee sanoo, mutta musiikkia meen sinne pänttäämään.

Nurinpäin ja kaiken lisäksi vielä se niskalappu oli edessä :DDDD

Taas samassa veneessä. Viikon päästä pitää lähteä kouluun ja ois kiva tietää ajoissa esim sinne saapumisesta. Ilmoittautumismaksunkin olen jo maksanut voi persetti.

Mun nimi on ollut aika yleinen joskus 70-luvulla että sillee aika vanhanaikainen nimi mulla on. Ja sillee ihan kiva. Se on aika yleinen, tosi monessa työpaikassa on ollut se ongelma että on ollut monta samannimistä minun kanssani ja sit oon törmännyt siihen ilmiöön että minua kutsutaan...

On toki niitäkin tapauksia, että joku ihminen on saattanut tuntua alussa hieman pelottavalta, tosin eri tavalla pelottavalta kuin aloituksessa puhumastani ihmistyypistä. Ja tämmösissä tapauksissa siitä on paljastunut superhyvä tyyppi ja se erilainen paha tunne siitä häviää äkkiä kun vaihtaa ekat...

Siis ihan ensikohtaamisesta. Vaikka ois kuinka normaalisti käyttäytyvä ja muutenkin hyväkäytöksinen tyyppi, jopa jalomielinen eikä koskaan ole kuullukaan siitä mitään pahaa, siltikin mulle voi jostain syystä sellaisesta tyypistä tulla jotenkin ahdistava fiilis jo ensikohtaamisesta. Ja en...

Tein itsetutkiskelua ja mietin että mistä syystä koen koirat pelottavina: -Ne käy iholle ja työntää kuonoaan joka paikkaan. Siis ihan varmasti joukossa on myöskin niitä kivempiakin yksilöitä. Mut itse olen sellainen ihminen joka arvostaa enemmän omaa tilaa. Tulee pieni pakokauhun tunne kun näen...

Jos joku sanoo vihaavansa koiria niin vastaanotto on heti välittömästi hyvin aggressiivinen ja sitten ollaan rakennettu jo oma paikka helvettiin sellaisille ”ihmisperseille”. Sitten kun joku sanoo vihaavansa kissoja, reaktio tuntuu olevan hyvin neutraali ja suurinosa tuntuu myös jopa komppaavan...

Olen tämän keskustelun takia pohtinut kans tätä pointtiasiaa. Siis ihmettelen sitä, että pitääkö pointin olla aina niin syvällinen? Mun mielestä kaikella on joku pointti. Pointtina voi olla esim joku ihan asia asia tai sitten ihan vain höpötellä jostain esimerkiksi ihan tyhjentääkseen mieltään...

Voi itku, jotenkin kolahti itteeni ja tuntuu entistä surullisemmalta kuunnella jouluna veskun sydämeeni joulun teen ja varpunen jouluaamuna, molemmat mun lemppariversioitani :( Lepää rauhassa ✝️