Hakutulokset

Näin unta, jossa kävin kaikki kaupat läpi, eikä yhdessäkään ollut aurajuustopatonkia!

Due to no demand, päivän kysymys is back! Millainen on unelmiesi joulu?

Teen varaaneille yhteisen joulukortin, ja nyt te saatte päättää, mikä eläin siinä esiintyy! Huom! Äänestysaikaa on su 11.12. asti.

On se vittu niin ihanaa, kun tulee kotiin 10 viikon reissulta ja ensimmäinen ~viikko menee hyvin, mutta sitten yhtäkkiä toinen suuttuu jostain, eikä edes kerro, mistä on suuttunut. Yritin päivällä jutella, ei huomioinut ollenkaan. Yritin illalla kysyä, mitä hän teki, ei huomioinut ollenkaan...

Yli kaksi ja puolisataa, ja Varaaneita vain 7! Tärkeimmät havainnot tekee yours truly <3

.

Höhöö

Ja minä järjenjättiläinen vastasin "はい!" (Hai!) Myyjä katsoi minua kuin idioottia ja ojensi kuitin. Tätä se Tanskassa olo näköjään tekee sielulle.

Erittäin helppo: katso kynsiäsi. Harmi vain, etten muista, miten tulos sitten laskettiin, koska jokaisella oli oma versionsa. En kyllä koskaan ymmärtänyt tämän homman ideaa.

Olen ollut nyt viimeiset kaksi kuukautta työharjoittelussa Tanskassa, leipomossa nimeltä "Småkageriet," jossa olen saanut tuon lempinimen. Ei mitään hajua, miksi.

Noin minulle sanottiin joulukuussa 2020. Olin siis tekemässä jonkinlaisia lumiukkokeksejä työharjoittelussa, ja työpaikkaohjaaja sanoi noin. Kuulostaa todella pieneltä ja mitättömältä näin kun sen lukee, mutta kun sen on kuullut itselleen sanottavan, se jää nakertamaan. Näköjään vuosiksi. Vielä...

Tuolla alakerrassa on porukkaa, enkä tahdo A) nähdä ihmisiä ja B) jutella kenenkään kanssa. Olisi niin ihanaa, jos olisin voinut löytää oman asunnon täältä 2,5 kuukaudeksi, mutta ei. Piti ottaa mikälie BnB hostellipaikka, joka on vain suuri omakotitalo, josta porukka vuokraa huoneita. Ei ole...

Ei ole ketään, kenelle puhua, kenen kanssa nauraa, kenen kanssa intoilla typeristä asioista. Olen joka päivä tässä samassa huoneessa täysin yksin, välttelen muita asukkaita, koska ei tee mieleni small talkata keski-ikäisten remonttimiesten kanssa. Mitähän minusta on Suomeen palatessani enää...

Kivasti vatsa löysällä ja lievästi oksettava olo. Eikä tämä pelon tunne ollenkaan helpota oloa.

Parisen tuntia sitten tuo ohjelma päättynyt, tiedän, koska kävin vilkaisemassa konetta, kun aikaa oli puolitoista tuntia jälkellä. Siellä ne märät pyykit homehtuvat koneessa, eikä kukaan ota niitä ulos. Ja ei, en ala muiden puolesta pyykkejään siirtelemään. Plääh, haluan vain pestä lakanani...

En koskaan käytä pitkiä housuja mutta töissä on pakko olla sellaiset. Paita on oltava valkoinen ja erittäin ruma. Sitten siihen päälle turvakengät ja joku hieno hattu. En nauti.

Hyvä yritys, mutta en ole näin tyhmä. Mikä OPn linkki muka päättyisi ".net"?

Voisi jopa olla syy tähän päänsärkyyn. Ulkona näyttää sumuiselle, mutta se on savua.

Molemmissa makuna original vanilja.

Koska itse luen sen mallilla "palm-o-live"