Se tunne kun oot kärsiny """"endometrioosista"""" ylä- tai ala-asteelta asti etkä vieläkään osaa ottaa kipulääkkeitä
Ja se ei edes ole endometrioosi
En ainakaan usko
Mutta kuitenkin joku...
Mut joo muistan yhen ajatuksen siit kivun keskeltä ainakin mikä on hauska:
"Jos en saa eunkwangia koskaan niin sen kanssa selviän, jos en saa huita koskaan niin sen kanssa selviän, yms, tän kivun kanssa mä en selviä" :D
Joten kumpikohan on pahempi
Mut tiäks monta tuntia on sellanen olo
Ja vaa tuntuu siltä et miten oon koskaan voinu ajatella mun ihastuksia
Varsinkin "yuqia ja jeongyeonia ja muita vähemmän tärkeitä"
Silleen miten sul on ollu aikaa ajatella niitä
No tottakai mul on ollu aikaa, eihän mulla oo kipukohtausta elämäni...
Siin on kai vaan niin iso kontrasti koska kipukohtauksen aikana ei oo oikein olemassa juuri mitään muuta
Selasin kyl eunkwangin kuvii instast sillon mut joo se oli vähä sellast
Tai en osaa selittää mut olin sillee mitä vittua miten vitussa oon voinu keskittyy johonkin eunkwangiin tai miten vitussa se on ikin voinu olla mikään juttu
Siis siit tulee sellane iha omituine olo mitä en osaa ees selittää
Se on kyl hassuu miten esimerkiksi kun katon näitä viestejä ennen tota kipukohtausta niin jännää miten sillä kipukohtauksella on sellanen henkinen vaikutus et se messes your whole life up koska oon vielki sillee ihan clueless etten oikee osaa käsittää näitä kaikkia asioita mitä tapahtuu
Tai et...
Keeping me up all night on tärkee biisi riippumatta siitä onko mulla endometrioosia vai ei koska sillä ei ole paskaakaan väliä. Sillä on väliä että kivut on mulle joka tapauksessa helvettiä johtui se ihan mistä tahansa. Mua ei edes kiinnosta mistä se johtuu. Mun elämä on joka tapauksessa kipua...