Suhteet Alkoholisti äiti

[Mummi]

Muutin pois kotoa noin kuukausi sitten.
Pääsyy oli tähän se, että äitini on ollut alkoholisti jo 3 vuoden ajan ja en kestänyt olla enää kotona.

Äitini on ihana ihminen, kun hän ei ole juonut ja on selvä. Mutta sitten kun hän juo hänen persoonallisuus muuttuu kokonaan. Elämä on kurjaa, hän ei jaksa enää ja hän juo itsensä hengiltä yms.

Hän on soitellut minulle että kuinka ikävä hänellä on, miksi muutin pois ja jne.
Hän huutaa minulle ja valittaa minulle asioista jotka eivät edes liity minuun tai kuulu minulle. On myös haukkunut minua saatanan ämmäksi ja lehmäksi. Hän saa minut tuntemaan syyllisyyttä muutostani ja joudun toistelemaan itselleni, että muutto oli minun mielenterveyteni kannalta hyvä ratkaisu.

En tiedä mitä tehdä. Jos minulla on ollut hyvä päivä ja äiti on soittanut minulle niin loppupäivä on ollut kamala ja olen itkenyt.

Onko kellään muulla samanlaisia kokemuksia?

 

[Myrskyvaroitus]

Ei sun tarvi koskaan vastata sun äitis puheluihin eikä ylipäätään olla tekemisissä sen kanssa jos se aiheuttaa sulle vaa pahaa oloa

 

[Mummi]

Ei sun tarvi koskaan vastata sun äitis puheluihin eikä ylipäätään olla tekemisissä sen kanssa jos se aiheuttaa sulle vaa pahaa oloa

Ei mun tarviskaan, mutta kun ei sillä oo ketään muuta kun mä :/

 

[Vikatikki]

Sulla ei oo mitään velvollisuutta pitää välejä ihmiseen joka aiheuttaa pahaa oloa, ihan sama onko sukua vai ei.

 

[Myrskyvaroitus]

Ei mun tarviskaan, mutta kun ei sillä oo ketään muuta kun mä :/

Sun äitis on aikunen ja sulla ei oo mitään velvollisuutta pitää siitä huolta vaikkei sillä oliskaan ketään muuta. Se on sen oma vika jos se ei ymmärrä minkä takia on menettäny kaikki ihmiset ympäriltään

 

[Poistettukäyttäjänimi502]

mä katkaisisin välit. voisi saada myös äitisi hakemaan apua ongelmiinsa, varsinkin jos tietää että syy välien katkaisuun on hänen päihteidenkäyttönsä ja itsetuhoisuutensa.

 

[Mummi]

mä katkaisisin välit. voisi saada myös äitisi hakemaan apua ongelmiinsa, varsinkin jos tietää että syy välien katkaisuun on hänen päihteidenkäyttönsä ja itsetuhoisuutensa.

Varmaan pitäisikin katkaista välit. En kyllä tiedä miten äiti ottaa sen. Ehkä äiti masentuu entistä enemmän tai sitten hän hakee apua. Olen monta kertaa pyytänyt häntä hakemaan apua mutta aina on sanonut, että ei häntä voi auttaa. Se on ollut rasittavaa.

 

[Mummi]

Sulla ei oo mitään velvollisuutta pitää välejä ihmiseen joka aiheuttaa pahaa oloa, ihan sama onko sukua vai ei.

Oot oikeassa

 

[persikkapyllykkä]

oon pahoillani, et oot tollasessa vaikeessa tilanteessa D: ymmärrän, et sust tuntuu silt et sun pitäs pysyä sun äidin ns lähellä, mut ei todellakaan täydy. komppaan kaikkia edellisiä, ei ole lapsen tehtävä huolehtia vanhemmistaan.

 

[Mikael88]

Itsellä oli toisinpäin kun muutin pois isä oli alkoholisti mut ei ole enään mutta eipä se siittä ole juurikaan muuttunut.

 

[Poistettukäyttäjänimi431]

Kuten sanottu, sulla ei oo velvollisuutta vastailla sun äidin puheluihin ja sulla oli täys oikeus muuttaa pois. Ite varmaan tossa tilanteessa kertoisin mun äidille et välitän siitä jne. mut et en haluu olla sen kanssa tekemisissä ellei se hanki itelleen apua. Et se voi sit ottaa yhteyttä ku päättää oikeesti lopettaa juomisen. D:

 

[qualitymonkey]

En tarkota tätä pahalla tai mitään mutta ite en ainakaan pystyis katkasee välejä ainakaan kokonaan mun veljeen vaikka se onkin aika alkoholisti. Ei juo joka päivä mutta sillon kun juo niin menee useimmiten aika reilusti yli, ajautuu kaiken maailman tappeluihin ja muuta ja siitä saa aina olla huolissaan.

Niin, ja puhuu myös itsetuhosia juttuja välillä. Auttaa on yritetty mutta ei kelpaa

 

[Mummi]

oon pahoillani, et oot tollasessa vaikeessa tilanteessa D: ymmärrän, et sust tuntuu silt et sun pitäs pysyä sun äidin ns lähellä, mut ei todellakaan täydy. komppaan kaikkia edellisiä, ei ole lapsen tehtävä huolehtia vanhemmistaan.

Kunpa äitini ymmärtäisi sen myös.

 

[Mummi]

Itsellä oli toisinpäin kun muutin pois isä oli alkoholisti mut ei ole enään mutta eipä se siittä ole juurikaan muuttunut.

Voi ei :(

 

[Mummi]

Kuten sanottu, sulla ei oo velvollisuutta vastailla sun äidin puheluihin ja sulla oli täys oikeus muuttaa pois. Ite varmaan tossa tilanteessa kertoisin mun äidille et välitän siitä jne. mut et en haluu olla sen kanssa tekemisissä ellei se hanki itelleen apua. Et se voi sit ottaa yhteyttä ku päättää oikeesti lopettaa juomisen. D:

Olen sanonut hänelle että välitän hänestä ja toivon että se lopettaisi. En tiiä pystynkö täysin vetämään välejä poikki.

 

[Mummi]

En tarkota tätä pahalla tai mitään mutta ite en ainakaan pystyis katkasee välejä ainakaan kokonaan mun veljeen vaikka se onkin aika alkoholisti. Ei juo joka päivä mutta sillon kun juo niin menee useimmiten aika reilusti yli, ajautuu kaiken maailman tappeluihin ja muuta ja siitä saa aina olla huolissaan.

Niin, ja puhuu myös itsetuhosia juttuja välillä. Auttaa on yritetty mutta ei kelpaa

En kyllä täysin haluaisi vetää välejä poikki. Mutta miten sä itse pärjäät?

 

[qualitymonkey]

En kyllä täysin haluaisi vetää välejä poikki. Mutta miten sä itse pärjäät?

Ymmärrettävää D: no, kyllähän tästä tulee inhottavan syyllinen tunne kun tuntuu että pitäisi vaan yrittää enemmän auttaa mutta kun kaikki vaan kaikuu kuuroille korville, niin mitä siinä voi tehdä. Tietysti pelottaa että saako tuo koskaan elämäänsä kuntoon. Mutta jos toinen on kertakaikkiaan päättänyt luovuttaa kaiken suhteen niin en tiedä voiko siitä syyllisyyttä edes enää kokea kun sille ei sillon voi mitään. Mutta toisaalta tähän on kyllä tottunutkin. Kaikista tärkeintä olis vaan se että se pääsis tosta itsetuhosuudesta eroon koska en tosiaan halua sen tekevän itsemurhaa. Oon puhunut ammattilaisten kanssa asiasta kun oon ite siis käyny juttelemas omasta ahistuksesta, niin nekin on sanonu että se ei oo mun vastuulla. Mut oon ehdottanut monta kertaa että puhuis jollekin ammattilaiselle tai tekis jotain asialle, mut ei. Ja sillon kun se ei juo niin se pelaa yms, on vaa omas huoneessaa koko ajan. Ja kavereita näkee ilmeisesti lähinnä sillon kun ne ryyppää.

 

[Mummi]

Ymmärrettävää D: no, kyllähän tästä tulee inhottavan syyllinen tunne kun tuntuu että pitäisi vaan yrittää enemmän auttaa mutta kun kaikki vaan kaikuu kuuroille korville, niin mitä siinä voi tehdä. Tietysti pelottaa että saako tuo koskaan elämäänsä kuntoon. Mutta jos toinen on kertakaikkiaan päättänyt luovuttaa kaiken suhteen niin en tiedä voiko siitä syyllisyyttä edes enää kokea kun sille ei sillon voi mitään. Mutta toisaalta tähän on kyllä tottunutkin. Kaikista tärkeintä olis vaan se että se pääsis tosta itsetuhosuudesta eroon koska en tosiaan halua sen tekevän itsemurhaa. Oon puhunut ammattilaisten kanssa asiasta kun oon ite siis käyny juttelemas omasta ahistuksesta, niin nekin on sanonu että se ei oo mun vastuulla. Mut oon ehdottanut monta kertaa että puhuis jollekin ammattilaiselle tai tekis jotain asialle, mut ei. Ja sillon kun se ei juo niin se pelaa yms, on vaa omas huoneessaa koko ajan. Ja kavereita näkee ilmeisesti lähinnä sillon kun ne ryyppää.

Ihankuin oisin lukenu omaa tekstiä. Fiilaan sua täysin. Toivottavasti sun veli ny toipuis.

 

[qualitymonkey]

Ihankuin oisin lukenu omaa tekstiä. Fiilaan sua täysin. Toivottavasti sun veli ny toipuis.

Joo toivotaan ja samaa toivon sun äidille myös D::

 

[Mummi]

Pakko sanoo tälleen ihmisen näkökulmasta joka tosi pitkään kärsi alkoholin ongelmallisesta käytöstä, et tosiaan henkilöä kenellä on ongelmia alkoholinkäytön kanssa ei voi auttaa ennen ku sillä henkilöllä itellään on joku, ihan sama mikä, syy minkä takia he ite haluaa korjata sen asian. Et parasta mitä voi sillon tällaselle henkilölle tehdä on vaan tehdä selväks et on tukena sit ku tää henkilö ite löytää sen motivaation korjata tilanteen. Ja se voi viedä vuosiaki, ennen ku se siitä ongelmasta kärsivä saattaa löytää sen motivaation jostain. Mut ehkä parasta mikä voi sinänsä tehä on et tekee selväks et ei oo hylkäämässä sitä toista. Tietenki sit jos oma jaksaminen on vaakalaudalla sen takia, niin sit pitää tehä vaan se radikaali päätös et ei oo tekemisissä sen henkilön kaa ennen ku se löytää sen motivaation muuttua. Mut kukaan ulkopuoleinen ihminen ei voi oikeestaan antaa sille toiselle sitä halua muuttua vaan sen pitää lähteä siitä henkilöstä itestään.

En tiiä oliko tosta apua tai selitinkö hirveen sekavasti mut.... Älkää nyt ainakaan ajatelko että te ette muka osaa auttaa tai et autatte liian vähän tai mitään. Ku tosiasia on et voitte tehä kaikkenne ja siit ei oo mitään apuu ennen ku sillä ongelmasta kärsivällä kliksahtaa jotain pässään. Siks ehotin sitä et katkois välit siihen asti kunnes tää äiti päättää oikeesti haluta muuttua, koska ehkä se ajatus siitä et menettäs oman rakkaan lapsensa jos ei tee muutosta vois olla se syy, miks hän kokis et nyt on aika muuttua.

Välillä on kyllä tuntunut siltä, että en auta tai ole tarpeeksi tukena äidilleni. Mutta sitten oon tajunnut että, vaikka mä oon ollut tukena niin äiti ei ole muuttunut suuntaan tai toiseen. Tuntuu siltä että hän ei edes halua hakea apua tai parantua. Äidin työ piti hänet jotenkuten kuivilla, mutta lopulta kävi niin että hän ei enää ilmestynyt töihin ja kuten arvata saattaa hän sai potkut. Hän on katkaissut kaikkiin sukulaisiinsa välit ja minä olen ainoa ihminen hänen elämässään jäljellä. Olen nyt ajatellut "uhkailla" äitiä, että jos hän ei yritä hakea apua niin katkaisen välit. Saa nähdä miten tässä käy.

 

[Poistettukäyttäjänimi431]

Välillä on kyllä tuntunut siltä, että en auta tai ole tarpeeksi tukena äidilleni. Mutta sitten oon tajunnut että, vaikka mä oon ollut tukena niin äiti ei ole muuttunut suuntaan tai toiseen. Tuntuu siltä että hän ei edes halua hakea apua tai parantua. Äidin työ piti hänet jotenkuten kuivilla, mutta lopulta kävi niin että hän ei enää ilmestynyt töihin ja kuten arvata saattaa hän sai potkut. Hän on katkaissut kaikkiin sukulaisiinsa välit ja minä olen ainoa ihminen hänen elämässään jäljellä. Olen nyt ajatellut "uhkailla" äitiä, että jos hän ei yritä hakea apua niin katkaisen välit. Saa nähdä miten tässä käy.

No siis rehellisesti tiiän et tuntuu pahalta joutua katkasemaan välit henkilöön kenestä välittää, mut tässä tilanteessa se saattaa olla ainut keino millä pystyt oikeesti auttaa sun äitiäs. Ja siks tätä alunperin ehotinkin. Tai siis tietyllä tavalla se että oot edelleen sen elämässä ihan sama miten se toimis väärin niin on vaan myös sen toiminnan sallimista. D:

Jos mun pikkusisko ois sanonu mulle suoraan et hei älä oo muhun yhteydes sillon ku juot nii voin sanoo et muutos ois tapahtunu varmasti tosi paljon nopeemmin. Mut seki oli silleen et "oon sun tukena ihan sama mitä käy jne" ja jouduin lopulta muuta kautta löytämään sen syyn et minkä takia mun on pakko lopettaa. Mikä mun tapauksessa oli sit lähinnä no... Ihan vaan oma terveys. Mikä sekään huono syy ei tietenkään mut siit omasta terveydestä välittäminen vei paljon enemmän aikaa ku se et olis halunnu muuttua läheisten takia.