Aihe vapaa Ei voi olla noin vitun vaikee avata suutaan

[qualitymonkey]

Meni ihan päin helvettiä. En vaan saanu sanottua asioita. Jotain kyllä ja sit se kyseli mut eräs aika oleellinen asia jäi kyllä sanomatta ja must tuntuu ettei se edes tajunnut mitä yritän sanoa muutenkaan. menin vaa iha lukkoon. Siitä kyllä sanoin että mun on ollut vaikeeta sem kans et oon bi, mutta en sit muita asioita. Joo vittu kyllä :Dddddd pystyy kyllä sen sanoo ääneen mutta mitään muuta sitten ei. Näköjään kaapista tulo bissenä on helpompaa kuin sen sanominen että vihaan itteeni tiettyjen asioiden takia. Saatanan hyvin meni kyllä joo. Ja muutenkin se varmaa käsitti kaiken ihan väärin. En tiedä tajusko se edes että lähes kaikki mun ihastukset on julkkiksia ku se heti oletti että ne ois jotain jotka tunnen irl??? Sit hämmennyin ihan vitusti et mitä ihmettä ei mun ihastukset ny mitään sellasia oo.

Ja kaiken lisäks näin ihan tismalleen mun entisen ihastuksen näkösem tyypim ja se varm oliki se.

 

[qualitymonkey]

En pystyny sanoo ees sitä että kuinka vitusti mulla on pakko-oireita mun sukupuolesta enkä ikinä pysty olee pitkän aikaa okei sen kanssa et mikä luulen mun sukupuolem olevan sit taas vaihdan labelia.

 

[qualitymonkey]

meni niin paskasti ku voi vaan mennä ja vihaan itteeni yli kaiken

 

[qualitymonkey]

Haluun tappaa itteni ihan samantien eikä mulla oo ees yhtää ystävää kelle puhua

 

[qualitymonkey]

Oon täs valittanu vanhemmille jotain mutta en mä jaksa niille selittää koko keissiä ku sillon mun pitäs puhua myös noista tyypeistä. Mä oon ihan lopussa

 

[qualitymonkey]

En pysty rauhottua yhtään enää tän jälkeen.

 

[qualitymonkey]

Tuntuu myös että ulisen ihan turhaan tätä paskaa siellä, ei mulla ole mitään ongelmia ja en ymmärrä miks mun pitää jauhaa jotain ihastusasioita siellä kun ei sille mitään mahda ja mun pitää vaan kestää ja jaksaa ne ahistuskohtaukset ja se että vihaan itteäni yms ei se vittu auta mitää että jauhan paskaa jostain ihastuksista ja itsetuntokriiseistä. Turha sitä on jauhaa vaan pitää olla vaan ajattelematta niitä asioita tai jotain eikä vekslata niitä päässä koko ajan

 

[qualitymonkey]

Päätin taas eilen sadannen kerran että oon cis ja mua pelottaa että se ei kestä viikkoakaan kun oon taas kriiseilemässä sitä asiaa uudestaa. Enkä todellakaan osaa selittää tollasta asiaa. Enkä yleensäkää mitää.

 

[qualitymonkey]

Ja siis OIKEESTI pelkään niin paljon sitä että se muuttuu taas. Haluisin edes että mun sukupuolen kanssa olis kaikki ok. Edes yks asia mikä olis ok. Mun ongelmat on ihan tarpeeks mahottomia muutenki jo ihastusten kaa ja nii.

 

[qualitymonkey]

Ja siis OIKEESTI pelkään niin paljon sitä että se muuttuu taas. Haluisin edes että mun sukupuolen kanssa olis kaikki ok. Edes yks asia mikä olis ok. Mun ongelmat on ihan tarpeeks mahottomia muutenki jo ihastusten kaa ja nii.

Ja sit ku oon sillee ok oon cis ni alan epäilee et oonks varmasti. No sitten jos oon sillee ok oon agender ni oon kans sillee et oonks varmasti. Siis ihan mikä tahansa vaihtoehto mikä vaa voi olla nii epäilen etten voi olla se koska ihan mikä tahansa syy. Jos aattelen olevani cis ni pelkään että oon sittenkin genderfluid koska tää kaikki vaihtelu. Mut en tykkää yhtään mistää genderfluidistakaan sitä paitsi haluan mun sukupuolen olevan yks tietty sukupuoli ja sillä hyvä. Haluan että se on selvää. En halua mitään genderfluid-paskaa. Haluan hyväksyä itteni iha vaa tyttönä ja that's it en haluu tehä sukupuolesta ongelmaa. Ku ei sen tarvis olla ongelma mut koska oon idiootti ni en osaa olla normaali.

 

[qualitymonkey]

Ja vielä sekin kun alan pelkäämään etten ookaan cis jos en ajattele sukupuolta. Eihän KUKAAN cissukupuolinen ajattele koko ajan sukupuoltaan, se vaan on ihan selvää. Ni miks säikähdän sitä että oon sukupuoleton jos en vaikka joskus ajattele asiaa. Se että en mieti mitä oon ei tarkota että se sukupuoli häviäis mut eihän kukaan sitä TUNNE koko ajan. Pelkään vaan niin paljon kaikkea et meen kohtuuttomaan paniikkiin jopa tollasist asioista

 

[qualitymonkey]

Sitä paitsi ei sen tarvi edes tuntuu miltään. Voin ihan hyvin olla cis ilman että se sukupuoli oikeestaan tuntuu koskaan yhtää miltää. Miksen voi vaan rauhottua? Miks mua pelottaa niin paljon, miksen voi vaan nyt hyväksyä sitä että oon cis? Ja miksen voi hyväksyä sitä että oon bi? Ja miksen voi hyväksyä sitä että oon gerontoseksuaali? Miksen voi hyväksyä yhtää mitää. Luojan kiitos en enää pitkään aikaan oo miettiny että oisin ace, edes jotain hyvää

 

[Poistettu käyttäjänimi 43]

Tuollaisissa tilanteissa on kyllä usein vaikea muistaa, että mitä kaikkea haluaisi sanoa ja ylipäätään on hankala saada kaikki tarvittava sanotuksi. Itsekin usein jään miettimään, että miksi en sanonut sitä ja tätä ja miksi selitin asian X ihan huonosti jne. Toisaalta, kyllä ammattilaiset tämän vaikeuden ymmärtävät. Onko sulla toista juttelukertaa tms. tulossa, jos voisit kirjoittaa ylös etukäteen ajatuksiasi? Oletko löytänyt vaikka netin kautta vertaistukea seksuaalisuus- ja sukupuolipohdintoihin, tuollaisten asioiden kanssa kun on usein vaikea painiskella yksin? Vaikka et seksuaalisuus- ja sukupuoliasioista pystyisi puhumaan läheistesi kanssa, niin voisitko edes kertoa heille, että sulla on nyt paha olla? Pahaan oloon voisit saada juttelutukea yms. myös tänne listatuista puhelinnumeroista ja chateista. Muista myös, että toimit rohkeasti, kun hait tilanteeseesi apua! Tsemppiä!

 

[Tanssivapina]

Pikainen vastaus koska kone lähtee kohta. Mutta ensimmäinen juttelu kerta usein ei auta vaan aiheuttaa enemmän kysymyksiä. On sanonta "you need to break down to break through" sun täytyy käsitellä ne kaikki huolet että voit päästää ne mielestä ja oppia elämään niiden kanssa. Jos ajattelet että en saa miettiä tätä niin sata varmasti mietit! Sitä kutsutaan White Bear ilmiöksi. Jos joku sanoo sulle älä ajattele valkoista karhua niin valkoinen karhu on ensimmäinen asia jota ajattelet. Sama on mielen kanssa. Ajattelemalla että älä ajattele, ajattelet sitä jo. On hidasta muuttaa opitut ajattelutavat mutta ei mahdotonta. Kuten kebu ehdotti, ens kerralla kirjoita asiat ylös mitä haluat puhua, tai jopa näytä kaikki se mitä kirjoitit tähän keskusteluun. Mulla on asiakas joka aina terapiakerran alussa lukee suoraan paperilta mitä on miettinyt viikolla, koska muuten sen mieli on tyhjä kun tulee tapaamiseen ja aina jälkikäteen harmittelee että unohti puhua tärkeistä asioista. Se on oikeasti tosi yleistä!

 

[qualitymonkey]

Tuollaisissa tilanteissa on kyllä usein vaikea muistaa, että mitä kaikkea haluaisi sanoa ja ylipäätään on hankala saada kaikki tarvittava sanotuksi. Itsekin usein jään miettimään, että miksi en sanonut sitä ja tätä ja miksi selitin asian X ihan huonosti jne. Toisaalta, kyllä ammattilaiset tämän vaikeuden ymmärtävät. Onko sulla toista juttelukertaa tms. tulossa, jos voisit kirjoittaa ylös etukäteen ajatuksiasi? Oletko löytänyt vaikka netin kautta vertaistukea seksuaalisuus- ja sukupuolipohdintoihin, tuollaisten asioiden kanssa kun on usein vaikea painiskella yksin? Vaikka et seksuaalisuus- ja sukupuoliasioista pystyisi puhumaan läheistesi kanssa, niin voisitko edes kertoa heille, että sulla on nyt paha olla? Pahaan oloon voisit saada juttelutukea yms. myös tänne listatuista puhelinnumeroista ja chateista. Muista myös, että toimit rohkeasti, kun hait tilanteeseesi apua! Tsemppiä!

Kiitos. On tulossa ainakin yksi kerta vielä varmaan enemmänkin, mikäli vaan pystyn menemään sinne. En tiedä yhtään pystynkö. Toivottavasti. Yritin itse asiassa tätäkin kertaa varten kirjoittaa ylös ajatuksia mutta mua rupes ahistamaan enkä saanu kirjotettua mitään enkä ees tienny siinäkään kun yksin niitä mietin että mitä mun pitäs sanoa siellä. Joten ei sekään auttanu. Kun en oikeasti edes tiedä kun näitä asioita on niin paljon ja sit mä en vaan tiedä et mitkä ees kuuluu siihen aiheeseen ja mitä voi ees sanoa. Ja en oo oikein löytäny vertaistukea tai mitään. Mun vanhemmat kyllä tietää sen että mulla on ahdistusta kun sitä on ollu vuosikausia, niin kyllä ne silleen siitä tietää mutta ei se auta mitään. Ja jos alkaisin jotain avautua siitä että mua ahdistaa ja on paha olla niin ne kysyis että miks ja en haluu käydä sitä keskustelua. En haluu edes ajatella koko asiaa.