Skeletor
Tsemp-tsämp
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 20,603
- Reaktioarvo
- 8,670
Snif snif
Seurustelu Erottiin poikaystävän kanssa
- Keskustelun aloittaja rukiveer
- Aloituspäivämäärä
- AP AP
- #32
:((( onneks en laittanu mitää et yyh ikävä. Kysyin vaa et mitä kuuluu
Skeletor
Tsemp-tsämp
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 20,603
- Reaktioarvo
- 8,670
Mitä hänelle kuului?
- AP AP
- #34
Sanoi että hyvää kuuluu, ei oikee muuta
Skeletor
Tsemp-tsämp
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 20,603
- Reaktioarvo
- 8,670
Okok.
Lukutoukka_05_
Asiantuntija
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 1,066
- Reaktioarvo
- 997
Älä enää laita sille mitään viestiä
Lukutoukka_05_
Asiantuntija
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 1,066
- Reaktioarvo
- 997
Älä huoli itse itkin 2 kk putkeen. Kyllä se ajan kanssa helpottaa
- AP AP
- #39
ärsyttää vaan. en haluis muutaku päästä jo yli ja et elämä jatkuis. en jaksa enää itkee
- AP AP
- #41
Taas itkettää :( eilen oli kunnon huutoitkua koko ilta. psykologikin perui käynnin sairastumisen takia. Haluisin keksiä jotain tekemistä että sais muuta ajateltavaa. päällimmäisenä tekis mieli ryypätä mutta sitä on nyt tullu tehtyä joka toinen päivä niin ei enää viitti. eikä kukaan lähtis kaveriksikaan
Iguessimhuman
Kokenut
- Liittynyt
- 4.2.2021
- Viestejä
- 120
- Reaktioarvo
- 100
Jaksamista
Tunnen tuskasi
(koska käyn just tota samaa läpi)
Ekat kuukaudet on pahimmat, mut uskon et sä pääset tosta yli.
Suosittelen muuksi tekemiseksi muuten animen kattomista, mm. Death note on sellanen mitä itse suosittelen. Antoi ainakin miulle muuta ajateltavaa.
- AP AP
- #43
Kiitos ;( miten sä oot jaksellu? Millasia fiiliksiä?
tuota death notea voisin kokeilla vaikka en oo animea ikinä oikeen kattonut. Nyt ois kyl hyvä hetki kokeilla jotain uutta
love islandin katsomista en ainakaan suosittele, koska a: aivan paskaa ja b: alkaa itkettään kun ne kuhertelee sielä lol
Iguessimhuman
Kokenut
- Liittynyt
- 4.2.2021
- Viestejä
- 120
- Reaktioarvo
- 100
Tosi mixed feelings, välillä oon asian kanssa ihan ok, et meidän oli oikeesti parempi erota ja että parempi näin.
Sit välillä on vaan sellanen olo, et tekisin mitä tahansa saadakseni sen takas.
Death note kannattaa oikeesti katsoa, se ei oo yhtän sen tyyppistä animea, mitä oon tottunut näkemään.
Ja oon ainakin ite tehny sillein, et en kato tai lue mitään rakkaustarinoita nyt, koska surullisista vaan tulee liian surullinen olo, kun on just ero takana ja onnellisista tulee vaan ikävä fiilis, kun olin vielä kuukausi sitten kuitenki niin onnellisessa parisuhteessa nii en kestä kattoo kun muilla on sellasia.
- AP AP
- #45
oon ny kattonu vähän tota ja on kyl hyvä :o yllätyin itekki siitä miten paljon oon jääny tähän koukkuun
- AP AP
- #46
viime päivinä taas ollut aika raskaita päiviä. erosta nyt tasan 3vkoa. Kaverin tinderistä ihmeteltiin tänään sinne ilmestynyttä exän profiilia joka oli tullut vastaan. itkuhan siitä tuli. Eniten varmaan surettaa se että itse en todellakaan ole valmis pokailemaan uusia miehiä saatika sitten luomaan tinderprofiilia uudestaan, ja harmittaa se että miten hän on pystynyt pääsemään yli noin nopeasti kun itse olen vielä aivan rikki :( Mutta onneksi selvästi vähemmän rikki kuin esim viikko sitten
Ärsyttävintä on se, kun tiktokissa tulee koko ajan niitä tiktokkeja että exäsi ottaa sinuun pian yhteyttä ja ajattelee ja ikävöi sinua ja blaablaa. toivottavasti ei saatana ota :D vaikka semmoinen pieni toivo elää yhä jossain syvällä mutta sitä yritän parhaani mukaan tyrehdyttää. Koska oikeasti en pystyisi olemaan koko tyypin kanssa edes kavereita, saatika sitten aloittaa suhdetta uudestaan.vaikka tietenkin aina väliajoin tulee niitä itkukohtaushetkiä jolloin ajattelee vain ettei mitään muuta haluaisikaan tässä maailmassa kuin hänet takaisin
Ärsyttävintä on se, kun tiktokissa tulee koko ajan niitä tiktokkeja että exäsi ottaa sinuun pian yhteyttä ja ajattelee ja ikävöi sinua ja blaablaa. toivottavasti ei saatana ota :D vaikka semmoinen pieni toivo elää yhä jossain syvällä mutta sitä yritän parhaani mukaan tyrehdyttää. Koska oikeasti en pystyisi olemaan koko tyypin kanssa edes kavereita, saatika sitten aloittaa suhdetta uudestaan.vaikka tietenkin aina väliajoin tulee niitä itkukohtaushetkiä jolloin ajattelee vain ettei mitään muuta haluaisikaan tässä maailmassa kuin hänet takaisin
- AP AP
- #47
taas vähän paskafiilis tänään :( mietin että pitäisko poistaa sen tili spotifyssa seurannasta, koska viime aikoina on tullu aika paljon stalkkailtua mitä se kuuntelee :DD juu hullu exä täälä ilmoittautuu. haluisin poistaa sen koska en haluu stalkata mut tiiän et se alkaa jossai kohtaa kaduttaa ja ääh. Tiiän kuitenki et oikee vaihtoehto ois sen poistaminen seuratuista
- AP AP
- #48
Äh :( kohta 4vko erosta ja vieläkin itken joka ilta. Nytkin itkettäisi ihan suunnattomasti ja tekisi mieli laittaa jokin viesti, tyyliin että älä vastaa tähän mut halusin vaan kertoo että mulla on ikävä sua. En kyllä oo laittamassa koska tiiän et se tois molemmille vaa ikävän fiiliksen.
en tajuu miks tää ylipääseminen on mulle jotenki niin vaikeeta. En meinaa millään selvitä. Ajattelen sitä joka päivä ja itken ja ikävöin. Mietin että onkohan sillä sama fiilis mutta tuskinpa on. En toivoisin mitään niin paljon kun että pääsisin yli jo. Tai että hän laittais mulle viestiä :(
en tajuu miks tää ylipääseminen on mulle jotenki niin vaikeeta. En meinaa millään selvitä. Ajattelen sitä joka päivä ja itken ja ikävöin. Mietin että onkohan sillä sama fiilis mutta tuskinpa on. En toivoisin mitään niin paljon kun että pääsisin yli jo. Tai että hän laittais mulle viestiä :(
- AP AP
- #49
Alkaa ärsyttään tää homma 
mä vaan kaipaan sitä ja itken joka päivä ja mikäön ei auta pääseen yli. Kaikki sanoo et aika auttaa mutta on menny jo 4 VIIKKOA ja siltikin tää sama fiilis koko ajan. En jaksa enää. Voisinpa vaa vaipua johonki koomaan
mä vaan kaipaan sitä ja itken joka päivä ja mikäön ei auta pääseen yli. Kaikki sanoo et aika auttaa mutta on menny jo 4 VIIKKOA ja siltikin tää sama fiilis koko ajan. En jaksa enää. Voisinpa vaa vaipua johonki koomaan
- Liittynyt
- 17.2.2021
- Viestejä
- 1,403
- Reaktioarvo
- 1,922
4 viikkoa on must suhteellisen lyhyt aika, varsinki siinä mielessä et yrittää päästä yli exästään D: mut ymmärrän silti, et turhauttaa. se on aika hirvee klisee et aika parantaa haavat, mut älä lakkaa uskomasta siihen! suru on kunniavieras, muulla se ei mee ohi ku ajan kanssa - kokemuksen syvä rintaääni.
also, hyvä et vaik sun tekee mieli ni et oo laittanu sille viestii. ilmesesti et oo estäny sitä esim. somessa tai numeroa et ainakaan? se ehkä vois myös auttaa. voi nimittäin olla, että ku viel voit saada siihen yhteyden, ni se vaikeuttaa ylipääsemistä D:
also, hyvä et vaik sun tekee mieli ni et oo laittanu sille viestii. ilmesesti et oo estäny sitä esim. somessa tai numeroa et ainakaan? se ehkä vois myös auttaa. voi nimittäin olla, että ku viel voit saada siihen yhteyden, ni se vaikeuttaa ylipääsemistä D:
- AP AP
- #51
jep pitemmälle ajateltuna se onkin kai, turhauttaa vaan D: oispa joku katkaisija millä sais vaan naps laitettuu tunteet pois päältä
Jaen oo estäny tms kun erottiin kuitenkin hyvissä merkeissä ja ns. "kavereina"
- Liittynyt
- 17.2.2021
- Viestejä
- 1,403
- Reaktioarvo
- 1,922
ymmärrän D: tuttua itsellekin kieltämättä.
hmm... se on hyvä et erositte hyvis väleis, mut mä silti sanoisin et pidä se vaihtoehto auki et pistäisit estoon D: ei sun välttämät tarvii tehdä sitä, mut pidä se auki, koska se voi viime kädessä olla hyvä ratkasu
- AP AP
- #53
joo, viimestään jos tulee kunnon pakottava tarve laittaa viestiä. Tai jos se alkaa laittaan viestiä tai jotai.
Skeletor
Tsemp-tsämp
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 20,603
- Reaktioarvo
- 8,670
Snif snif
- AP AP
- #57
Tänä ja edellisyönä taas kauheet itkut. Miks tää on näin vaikeeta? En haluu enää olla näin surullinen :( kaverit yrittää saada mua takas "markkinoille" mutta tuntuu että en pysty oleen kenenkään kanssa, en kelpuuta ketään ja pelkkä ajatuskin edes pussailusta tuntuu niin väärältä. Kunpa pääsis jo yli. En jaksa enää tää on ihanku jotai kidutusta kun kaikki muistot pyörii päässä. Oon nähnyt hänestä nyt kahtena yönä untakin D:
- Liittynyt
- 17.2.2021
- Viestejä
- 1,403
- Reaktioarvo
- 1,922
tuota, vilpitön kysymys: miksi sulla on "kiire" päästä yli? D: joo siis tottakai, mä ymmärrän, et surullisena olo on paskaa ja mä tiedän et se on kamalaa velloa surussa - kokemuksen syvällä rintaäänellä. varmasti kuka tahansa tekis mitä vaan et pääsis suht nopeesti sen isoimman surun yli ja et pääsis ns. takas markkinoille mut... miksi? kuten sanoin, kuukaus on _tosi_ lyhyt aika, ja honestly enemmän mä ihmettelen sitä, miten sun exä on jo tinderissä ja mite sun kamut yrittää saada sua jo takas markkinoille. se on varmaan vaa sun ystävien tapa osottaa sulle tukea, mutta joku tässä nopeessa tahdissa oudoksuttaa mua D: ja tietenkin on parempi, et ei mee takas ns. out there, ellei oo ite valmis.
mut mä mietin, että koska toi sun ex tuntu pääsevän susta nopeesti yli, ni haluuksäki sen takia päästä hänestä yli nopeesti? vai onks siihen joku muu syy D:
mut mä mietin, että koska toi sun ex tuntu pääsevän susta nopeesti yli, ni haluuksäki sen takia päästä hänestä yli nopeesti? vai onks siihen joku muu syy D:
- AP AP
- #59
En oikeen tiiä, varmaan siks kun tää olo on niin hirvee enkä haluis enää et mul on tällänen olo koko ajan :( satutan itteeni kaikilla niillä ajatuksilla että hän ei oikeesti edes pitänyt musta tai että miksei hän rakastanut mua niinkuin mä häntä. Oon niin uupunut siihen että poraan joka päivä ja ajattelen häntä joka päivä ja en pysty päästämään irti. En jaksa sitä että mulla nousee aina pala kurkkuun ja kyyneleet silmiin kun ajattelen häntä.
ehkä tää kuukausi on lyhyt aika, siltä se ei ainakin oo tuntunut. Ja ehkä sekin että exä pystyi jotenkin niin nopeesti meneen eteenpäin ärsyttää, satuttaa mut kaikista eniten varmaan kadehdin sitä (:D) koska mikään ei ois niin ihanaa kun se et pystyisin oleen taas onnellinen ja ns normaali. Ja että pystyis jutteleen uusille miehille ilman et tulee heti semmone ei vittu äkkiä pois fiilis lol
Mutjoo. Musta on vaan niin uuvuttavaa tää vellominen ja kun en jotenki pysty vieläkään näkeen ns valoa tunnelin päässä. Toi oli kyllä hyvä kysymys ja sai kyllä ajatteleen, ehkä tän surun ei tarviikkaan mennä niin nopeesti ohi :( kai se sit joskus menee aikanaan. Ehkä mulla on vähän semmonen pakokauhu siitä että entä jos ei mee ikinä
- Liittynyt
- 17.2.2021
- Viestejä
- 1,403
- Reaktioarvo
- 1,922
ymmärrän. D: mutta toisaalta, eihän meist kukaan voi tietää, onko sun exä päässy sust yli tai ei. tai no siis, omalla empiirisellä tutkimuksella oon huomannu, et jäbät yleensä vaa palaa nopeemmi tinderiin ynnä muuhun. eikä oikeestaa se tinderöinti välttämättä kerro mitään; ihminenhän voi olla ihan paskana erosta, vaikka oiski tinderissä. jotkut esim. yrittää paikata sitä surua olemalla heti muiden kanssa, ja sit voi siinäki rytäkäs huomata, et wow oon ollu jo kolmen uuden tyypin kanssa ja vieläkin sattuu, eikö tämä tehoakaan D: tottakai on luonnollista, et tulee sellane olo, et ei vittu toi toine jatkaa jo elämäänsä ja mä en - eihän me sitä tiedetä onks hän oikeesti jatkanu jo vai ei. pointtini siis on se, että me ei voida tietää, mitä sun exän päässä liikkuu - ja parempi niin. sillä ei ole mitään väliä.
sillon ku on suruaika, se tuntuu aina tosi pitkältä - ja niin se varmaa useimmiten onki. mä miellän niin, että suruaikana me rakennetaan itseämme uudelleen, ja siihe saattaa mennä tosi paljon aikaa D: ja sille pitää antaa tilaa. ei tässä elämässä ole mikään kiire, vaikka silt tuntuuki. veikkaan, että nykyajan deittikulttuuri kans vaikuttaa siihen, että haluais nopeesti päästä yli ni ns. pääsee seuraavaan. nyt toi suruaika tuntuu pitkältä, pahalta ja vaikka miltä - mut se on kaikki sen arvosta, sitte ku on taas ehjä.
kuten sanoin, kuukaus on vielä lyhyt aika. kaksiki kuukautta on viel suht lyhyt aika, puoli vuottaki saattaa olla viel lyhyt. mut tiedän, että joku päivä sä huomaat, että et enää itke joka päivä. seuraavaks sä huomaat, että exä ei enää pyöri päässä nii usein. sitte sä huomaat, et hei, ei tunnu enää yhtään niin pahalta enää. toi kaikki tulee tapahtumaan aivan varmasti, mut siihen menee aikaa ja täl hetkel oot siinä pahimmassa vaiheessa. it gets better and easier! kute sanoin aiemminki ja tätä ei voi liikaa painottaa: suru on kunniavieras D: kuulostaa ehkä vähän kliseiseltä, mut totta se on - kokemuksen syvä rintaääni tässäkin!
Viimeksi muokattu:
