Hmm en ole tutkinut psykologiaa tarpeeksi, mutta luulisin ainakin joidenkin tällaisten ihmisten voivan niin huonosti, että heidän yleisin olotila on raju ärtymys, jonka he sitten mielellään purkavat muihin. Onhan rankkaa kantaa yksin vihaa, kun sitä voi heittää niillekin, jotka hymyilevät iloisina. :D
Silloin kun mulla on mennyt todella huonosti, mulle on ollut kurjaa nähdä muiden olevan onnensa kukkuloilla. En silti ikinä olisi vihamielinen kenellekään, mutta jotkut saattavat olla.
Keksin vielä yhden mahdollisen syyn: mä esimerkiksi inhoan sydämeni kyllyydestä autoista ja esimerkiksi moottoripyöristä lähtevää laittoman kovaa ääntä. Joskus ne ärsyttävät niin paljon, että mä haluaisin jotenkin ilmaista sen, mutta en ole ainakaan vielä antanut heille huomioita. Lienee siis mahdollista, että joku turhamainen ärsyttävä asia otti niin paljon päähän, että se piti näyttää teille, vaikka ei se oikein ole.
