Mielenterveys Välillä on vaa niin rankkaa olla liian herkkä

[Minkelii]

Tulee paha mieli jos joku sanoo tai tekee liian ilkeesti. Eli periaatteessa mun mielestä ilkeesti. Kun alkaa yliajattelemaan ihan liian pienetkin asiat. Ja sit alkaa lopulta syyttämään joidenkin mutkien kautta itseään. Sit alkaa yliajattelemaan sitä loukkaantumistakin: "uskaltaako hän enää sit sanoa minulle mitään, ku oon näin herkkä, että loukkaannuin tästä? Pitääkö minun pyytää anteeksi häneltä?" Ja blaa blaa muuta paskaa. Tai parasta on se kun alkaa ajattelemaan jonkun paskan käytöksen syyksi sen, että minä olisin loukannut häntä huomaamattani tms. ja siksi hän käyttäytyy niin mua kohtaan. Ei oo kivaa aina tää ominaisuus. Enkä tiiä onko tää enää ees pelkkää erityisherkkyyttä, siitä testistä oon kyl saanut täydet pisteet, mut on mulla yleistynyt ahdistuneisuushäiriödiagnoosi.

 

[Minkelii]

Ja sit mua pelottaa se, että mitä jos en osaakaan oikeassa tilanteessa syyttää itseäni. Vaan aina vaan ihan turhaa. Kun se tunne on aina sama enkä erota milloin oikeesti pitäis olla huolissaan. Niinku kuulostaa pöljältä ja tää onki mut ei oo hauskaa vaik itekki vähän nauroin.

 

[aviva]

Musta tuntuu että yleinen ahdistuneisuus ja erityisherkkyys kulkee aika tehokkaasti käsi kädessä

 

[Myrskyvaroitus]

Siis mulla on tää sama kans. Ja asiaahan ei auta se et mua syyllistetään asiasta ja sit sanotaan et mun pittäis opetella "olemaan ottamatta kaikkee nii vakavasti" ja "olla olematta niin herkkä"

 

[Minkelii]

Siis mulla on tää sama kans. Ja asiaahan ei auta se et mua syyllistetään asiasta ja sit sanotaan et mun pittäis opetella "olemaan ottamatta kaikkee nii vakavasti" ja "olla olematta niin herkkä"

Juuri näin. Ei sitä loukkaantumista vaan voi estää millään. Paitsi oon oppinut kyllä suodattaa, mut silti joskus tulee koettua sellaista joidenkin ihmisten taholta, ettei sitä loukkaantumista vaan voi estää. Ja oon alkanut ajattelemaan että loukkaantuminen on varmasti myös vahvuutta. Kun varmasti se kertoo myös itsekunnioituksesta ja siitä että tietää omat oikeudet.

 

[TalvinenRasia]

Kieltämättä, se on välillä todella rankkaa. Minusta tuntuu, että ajattelen aivan liikaa ja sitten itken näille ajatuksille jatkuvasti. Sitten tuomitsen itseni jatkuvasta itkemisestä ja ajattelen lisää kaikkea hylätyksi tulemisesta ja muiden ihmisten mielipiteistä kuolemaan. En tiedä, voiko omaa herkkyyttä edes arvostaa. Raskasta se ainakin toisinaan on.

 

[mamiya]

Oon aina ollut kans tosi herkkä ja otan pienenkin kritiikin itteeni. Mutta herkkyys on myös voimavara ja yritän muistutella sitä myös itelleni.