Aihe vapaa Vittu mä vihaan tätä ku veli on kännissä joka vitun kerta sama juttu

[qualitymonkey]

Aina pitää pelätä et koht taas se hajottaa paikkoja tai jotain. Miten viina voi tehdä jotkut noin vitun vihaseks tai jotenki ihan saatanan sekopääks. Aina se vittu hakkaa jotain ovee tai mitä tahansa vittu.

 

[qualitymonkey]

Miten ton saa vittu normaaliks ihmiseks

 

[qualitymonkey]

Tuntuu et mul on vielki iha järjetön stressi. Tultii mutsin kaa muualle ainaki vähäks aikaa, mut kyl me varmaa viel yöks kotii mennää. Oon jotenki iha väsyny ja stressaantunu

 

[qualitymonkey]

Siis se ilmeisesti rikko jonku oven kahvanki ku se oli nii helvetin sekasin koko äijä. Pelkäsin et se lyö mutsii. Ei toi vaa oo vittu normaalia toimintaa.

 

[qualitymonkey]

Eipä ihme että oon näin sekasin minäki ku toi ihminen on aiheuttanut vuostolkulla päänvaivaa kuten sillon ku olin ehkä 12 ja se ajo kännissä meidän autolla johonki mihi lie tolppaa. Siis miten voi olla pää noin sekasin jollaki. Toivoin oikeesti tänää niin paljon et se ei ois syntynyt ollenkaan

Aloin miettiä ja must tuntuu et nää munki ongelmat on ehk alkanu about siinä main ku mun veljillä oli just näitä huumekuvioit yms. Et voi olla et oon oireillu lapsesta asti sen takia. Muistan nimittäin et nää mun ahistukset alko varmaan viimeistään siinä 8v, niin mun nuorin veli on ollu silloin 12-13 vissiin, ja sillonhan sillä kai just alko olee ongelmia kaveriporukan takia, ne huumejutut ja muut. Ja sitä aikaa myös mun vanhemmalla veljellä oli jotain huonoja kavereita ja huumejutui ja nii, se on mua 11 vuotta vanhempi et se oli varmaan silloin about 18-19. Tai sillee jos viimeistää 8-vuotiaana nää oireet on alkanu ni se on ollu sillee ennen 2007 kai. Ni oon nykyää melko varma et se on saattanu olla oireilua noista. Tosin muistan jo viimeistään 6-vuotiaana jotain mut se ahistus tais pahentua sillee tosi paljon meidän tokassa kodissa johon muutettii ku olin just joku eskari-ikänen. Koska muistan et mua ahisti sillon tosi usein ja tosi voimakkaasti. Ja olin kuitenkin sen verran pieni lapsi et en usko jotenki et tommoset tulee ilman syytä. Et noiden mun veljien sekoilujen on pakko olla vaikuttimena siinä kyl, ihan varmasti. Toinen on se et mun vanhemmat teki aika paljon töitä, joten oon saattanu jäädä siinä myös vähän yksin murheiden kanssa. Toisaalta saatoin olla monesti niiden töissä mukana ja kyl ihmiset siel jutteli mulle et en mä sinänsä niin yksin ollu, siel oli just kaikkii kivoi aikuisii jotka saatto puhella mun kans ja tällee. Mut joka tapauksessa muistan hyvin pienenä kokeneeni jotain sellast, en tiiä onkse yksinäisyyttä mut kuitenkin sellast et oon ollu aika paljon myös omissa oloissa ja pyöritelly niitä ajatuksia päässä liikaa. Ja sit ne ahistukset on kasvanu älyttömän isoiksi ja oon vaa itkeny sitä kuinka mul on hirveen paha mieli, enkä oo ihan varma että tiesinkö itekään et miks mulla oli niin huono mieli joskus. Mut joo, nyt ku rupee miettii et kuinka kaikilla mun veljillä (tai ainakin kahella) on ollu just jotai huumekuvioita ja kaikkee mist on koko ajan saanu olla peloissaan ni luulen et oon oireillu sitä jo sillon ihan pienenä. I mean jos veli on niin kännissä/kamoissa et soitetaan poliisit ja kuuluu kauhee melu ja kaapit kaatuu ja iskä joutuu laittaa sen maahan ettei se riehuis niin kyl toi on pienelle lapselle varmaa sellanen kokemus et se herättää pelkotiloja. Muistan ainaski sillon et taisin olla huoneessani ja pelkäsin. Olin varmasti alle 10v. Oon aina ollu sillee juu ei meiän perhees mitää erityisesti oo ollu huonosti mut nyt ku mietin nii iha oikeesti toi tuskin on ollu ihan hyvä tilanne pienelle lapselle, ei mitenkään rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö varmaa. Nii luulen et mul on varmaan siitä tullu ne pakko-oireet ja kaikki ja sama jatkuu edelleen. Koska huomasin tos nytki ku rakas veljeni riehu ja hajotti paikkoja niin mul iski niin järkyttävät pakko-oireet päälle ja sain melkee paniikkikohtauksen tai oikeestaa sainki, jonkunlaisen, kai sitä paniikkikohtaukseks voi sanoa. Mul tuli kauhee pelko ku aloin sit miettii et mitä mun PITÄÄ tehdä ja miten toimin nyt OIKEIN ja mitä jos teen jotain väärin ja pahennan tilannetta. Tuli jotenkin kauhee olo et mun pitää nyt olla jotenki kontrollissa ja et mitä jos mä nyt teen jotain jnejnejne. Ja tuli jossain vaiheessa sellanenki olo et nyt meen lyömään tai tönäsemään sitä ja huutamaan sille et se tajuu kuinka paskaa tää on, mutta en sit menny. Tai joo, sanoin kyllä jotain että lopeta nyt toi riehuminen mutta en mä sitä lyöny tai mitään. Mut en tiedä sit se sano mulle ja mutsille jotain et me muka vittuillaan sille. Ja me yritettii vaa saada se rauhottuu ettei se hajottais paikkoja. Sil oli viel kädes joku muki ja pullo ja pelkäsin ja ahistuin niin paljon en vieläkään oikein kestä sitä ahistuksen tunnetta mikä mus tapahtu silloin. Se oli niiku ihan helvetillinen paniikki ja pelko ja sellanen et nyt äkkiä kaikki tollasrt tavarat pois tai koht sattuu jotain. Siis pelkäsin aivan helvetisti vaikka en ees tiedä mitä. Tuli aivan hirvee paniikki ja pelkäsin et se alkaa hajottaa kaikkii esineitä ja niihän se sit vissii sen kahvan ainaki hajottiki. Löi ovee ja seinää tai jotai. Sit mulle tulee aina jälkeen päin ihan kauhee olo ja rupeen miettii pakonomaisesti et toiminko mä nyt oikein toiminko mä nyt varmasti oikein. Siis se on helvetillinen pakkoajatus. Että juu. Raivohullu mikä raivohullu. Että todennäköisesti on mun veljien syytä että mulla on ocd. Näin.

 

[qualitymonkey]

Enpä tosiaan ole saanut perhettäni valita. Tough life ja sillee. Sit kun se ahistuskaan ei vaan jotenkin lähe pois et koko ajan pitää vaan elää sellasen jäätävän pakko-oireisuuden kanssa ja syyllisyyden ja pelkojen ja ihan kaiken. Oon koko ajan ihan jossain hälytystilassa enkä ees tiiä miks.

Tosin hauskaa että tänään olin oikeastaan ihan ok kun kuuntelin musaa ja katoin telkkaria ja tälleen, ni mul oli jotenki semi rento olo pitkästä aikaa ja muistan viel et mietin et pitäskö kirjoitella jotain muistivihkoon et tavallaan kaikki pahimmat ahistukset oli poissa siinä kohtaa. Se oli jotenki sellane ihmeen rento olo. Sit äiti ja veli tuli kotiin ja menin heti hälytystilaan kun se alko paiskoo jotain ovia ja heittelee keksipakettii. Sit mul meni pää niin sekasin etten ees tiedä mitä siin tapahtu mut aivan jäätävä ahistus iski päälle, tuntuu et aloin tärisee jo siin kohtaa vähän ja itkemään ja nii. Olin sekasin jo siin kohtaa mut en kuitenkaa super Paljon itkeny, mut sit ku tultii takas himaa (haettiin iskäkin tänne) autolla ni sit autos rupesin itkee ja ku päästii sisää ni itkin viel enemmän. Oksetti ku oli niin paha ahistus ja se oli sellast vitu huutoitkuu melkein. Sit siihen päälle viel hirvee päänsärky joka johtu kai niskakivuista mut uskon et itkeminen pahensi sitä viel? No sit menin hetkeks pihalle kävelee ja olin kissojen kanssa siinä ni nyt on vähän helpottanu ja oon koittanu syödä ja juoda täs jotain pientä. Että tälleen. Et sinne meni nekin yöunet ig mut ehkä joskus saan unta emt. Ainii sit muistan viel ku ennen tota episodii ku olin siis yksin kotona (sain olla rauhassa lmao) nii join glögii ja tuli niin rauhallinen olo siitä, en tiiä kai se tuoksu ja maku on semmonen mikä jotenki rauhottaa. Ni juu ei kauaa kestäny sekään onni.. huutista nyt tuossa vieressä lojuu kaks paperiarkkia ku itkin nii helvetisti et meni kaks paperii niistämisee ja kuivaamisee. Vitu rankka elämä.

Mut on se kumma et tollasellaki hetkellä ajatukset suuntautuu monesti esim jarppii ja timppaa, ainaki täl kerral muistan et kelasin niit molempia jossai kohtaa, luulen et se on ehk joku sellane et ku ne on mulle niin tärkeitä ni sit tavallaan sitä jotenkin... Miettii rakkaita ihmisiä sellasel hetkel ku on ihan vitun lost eikä tiedä mitä tekis. Oon aikasemminki miettiny timppaa jotenki iha hädäs ku kaikki on ollu yhtä kaaosta ni sit se jotenki rauhottaa ku muistaa itelle tärkeet ihmiset lmao. Vaikka toki ne osaa ahistaakin myös. Ne sekä aiheuttaa että poistaa ahistusta D::::: lol sillo ku ajettiin pois kotoo ku käytii hakemas iskä himaan ni muistan et katoin vaa ikkunast ulos ja vajosin ajatuksiin ja mietin tyylii jotai et mitähän timppa tekee täl hetkel yms xd villi veikkaus olis et varmaan nukku (kello oli sillon jotain kolme ehkä) mut joo :D jepjep meitsilläki menny koko yö valvoessa ja tässä vitun hullunmyllyssä. MEANWHILE mun veli varmaa sammu jo aikoi sitte kuha oli ensin vähän riehunu ja hajottanu kaikkee :)))))((( tosin äsken sielt kuulu jotain mut nyt taas ei oo kuulunu et ehkä se heräs ja meni takas nukkumaan tai jotain. Mut joo oon kyl aika vitu vihanen sille nyt tän kaiken takii. Saatana sen takii menee koko elämä ihan _vitun sekasin_. Enkä liiottele ollenkaan kun sanon että mulla oikeesti sekoo pää ja koko elämä ei mun mielenterveys kestä tämmöstä. Ei vaa kestä. Mul muutenki pitäs välttää stressiä mieluusti ihan näiden oireiden takia niin tää nyt ei oo taas mitenkään rauhallista ja stressitöntä tämmönen et yks hajottaa kämpän. Vitun raivohullu oikeesti. Ku olis normaalit veljet ni millastakohan sekin olis, enpä osaa kuvitella. Oikeest en haluu haukkuu sitä mut ku mul menee oikeesti pää niin sekasin et tuun ihan tosi vihaseks tollasesta. Inhoon sitä et saa olla varpaillaan ton asian takia. Meen niin paniikkiin kun se hajottaa paikkoja, ihan jo senki takia et mulle tavallaan tavarat on tosi tärkeitä myös ni pelkään sitä et se hajottaa vaikka mulle tärkeitä asioit.

Toisaalta mulle tulee kans kauhukuvia sen itsemurhapuheista ni pelkään tosi usein sitä et se sit tekee itellee jotai esim tossa tilassa. Tuli fiilis et pitää piilottaa kaikki maholliset veitset ja muut. Että näin..... Vittu saatana.

Joo vittu ku rupee väsyttää aivan saatanasti. Pitäs mennä nukkumaan ku oon ihan töttöröö mutta, en sit tiiä ahistaako liikaa. Onneks iskä on täs hereillä viel ja juttelee mun kaa välil :D seki on kyllä ehkä hieman kännissä ni höpisee kaikkea joutavaa mutta ei siinä

 

[qualitymonkey]

Nyt on muuten taas keittiöpsykologiat hieman tulilla mutta mietin vain, että onkohan tää niin sanottu ikäpreferenssi sellanen turvallisuuteen liittyvä juttu. Siis ei silleen et se ois välttämättä mikään kovin iso asia eikä ne kaikki oo mitenkään mua vanhempia tai mitään, lol onhan nikokin melkein mun ikänen jopa, mut silleen.. emt. Tietyllä tapaa joskus ihmisest tulee sellanen turvallinen olo jos se on mua paljon vanhempi. Toki nuoremmistaki voi tulla turvallinen olo, mutta onhan niissä jotain sellasta tietyntyyppistä turvan tunnetta. Jarppi ny varsinkin on semmone halittava D:::: niin mietin et ehkä se turvallisuuden tunne on mulla jonkinlainen mieltymys tai sellanen mikä herkästi aiheuttaa ihastumista. Niin mietin et onko just sen takia ku elämä on ollu aina tämmöst saatanan sekoilua niin se et joku ihminen on turvallisen olonen on jotenki.. tärkee piirre mulle?? Vaikka no, köh köh, onhan sitä joihinkin murhaajiinkin tullut ihastuttua mutta ei mennä siihen sitä paitsi ne on ohi jo (ainakin tällä hetkellä?). En kyllä tiedä mitä nekin keissit oli mutta joo, tunteille ei voi mitään :D yritän olla tuntematta syyllisyyttä siitä(kin). Mut siis silleen yleisesti ottaen monet mun ihastukset on tosi semmosia sulosii ja aik kiltin olosii tai semmosii ihanii tuituitui D: jarppiki nyt on ihan nalle, hp kans on silleen jopa uskomattoman hyväntuulisen olonen aina, ehkä se ei oikeesti oo aina hyväl tuulel mut sekin vaikuttaa jotenki sellaselt super turvalliselt ihmiselt ni ehkä siks en pysty olla rakastumatta 😖 huoh tää on niin tätä. Siis tää on niin keittiöpsykologiaa mut ehkä se että on kasvanu semmoses "turvattomas" ympäristös (en mä tiedä voinko sanoo sitä turvattomaksi mut tavallaan et on joutunut olla ehkä vähän peloissaan ja varpaillaan et millon veli on niin kamoissa tai kännis et taas kaikki paikat hajoo ja millon on taas poliisit himassa yms tämmöst) on syy siihen miks usein rakastun "vähän" vanhempiin ja miks turvallisuuden tunne on periaatteessa mulle semmonen piirre mikä niin sanotusti viehättää. Hehehee juu kyllä tästä hyvät analyysit saa tulille.

Mut joo rääh vaikka olo ehkä vähä helpotti mut silti mul ei vieläkään oo semmonen oikeen kunnon rento olo u know, et voi mennä hyvil mielil nukkumaan ja semmonen jotenki.. ku yleensähän nukkumaan meneminen vähän vaatii sen et olis semmonen rauhallinen ja rento olo, siis kyllähän mä nytki voisin kokeilla sitä nukkumista mut en tiiä, mul on aavistus et saattaisin silti vaa pyörii siin sängys ja ahistuu. Et tavallaan pitää odottaa semmost sopivaa rauhallista oloa D: mut tuleeks sitä koskaan. Tai en tiiä, ehkä jos nyt koht menisin nukkumaa ni voi olla et nukahtaisin silti vaik mua ahistaakin :o

 

[qualitymonkey]

Snif snif vittu, oikeesti mul on paha olo mun veljen puolesta kun tiedän et sitäkin on kiusattu koulussa ja tälleen mikä voi olla osittain ehkä syy siihen miks sil on nykyäänkin ja ollu jo pitkään paha olla, mut silti en tiiä ku oon tavallaan niin ärsyyntynyt siitä et se aiheuttaa mulle ja meiän vanhemmille tämmöstä paskaa niiku oikeesti isälläki on niin mitta täynnä tota sen känniriehumista jo tässä vaiheessa että. Mut silti mul on paha olo ku tiedän et sil ei oikeesti oo kaikki hyvin ja niiku ei oo ollu pitkään aikaan. En tiiä olikohan se autolla kännissä ajaminenki joku itsetuhoisuusjuttu vai muuten vaan typerä päähänpisto. Ja se tapahtu sentään vissiin joskus 2010.

 

[qualitymonkey]

snif snif olin just kuuntelemas about jotai rajoilla podcastii sillo ku nuo tuli himaa ja siinä jäi sit taas sekin kesken. Siis en kestä miten huutiskamaa sekin taas on että olin niiku iha sillee rentoutumas et oi että vois kuunnella tän ja sit vaikka nukkumaan jos ois sellanen kunno rento fiilis ja pääsis ajoissa nukkumaan tänään. Ni sitte nää kaks tulee kotiin ja alkaa se vitun känniriehuminen samantien. Mikä sattuma et just ku oon sillee oih rupee ehk väsyttää vähän ja semmone mukava hieman unelias fiilis ja koht pääsee ehk nukkumaan ni sit tulee taas tää episodi. Ja siinä menee koko vitun yö ku ahistaa ahistaa ahistaa ahistaa ahistaa ja ahistaa viel lisää. Sen kerran ku mua ei ahista pahasti. SEN AINOON KERRAN KU MUL ON MELKEIN NORMAALI OLO. en sano etteikö mulla jatkuvasti olis jotain pientä pakko-oireen tapasta ainakin mut herranjestas mul oli enin ahdistus kuitenkin poissa ja siinä mieles normaali olo, et pystyin toimimaan jne ja oisin oikeesti saattanu jopa päästä nukkumaankin siinä ajoissa. Kun sit taas nyt mul on ollu tämmönen vitun invalidi olo etten pysty melkein toimimaan ja epätodelline olo jne. Jopa meinas mennä hyperventiloinnin puolelle. Tuntu jo siltä et kuolen siihen paikkaan ja mul tuli rintakipujaki vasemmalle puolelle???? Et jepjep????? Mistä lie johtu.

Ja mitä vittua se painajainen oli, siis siin oli kaikkee muutaki mut ainaki siin tapahtu niin, et olin jossai tyyliin riparil tai en ehkä siel riparil vaan jossain missä lie konfikses tai joku sellanen, sit oli kauhee paniikin tunne siinä unessa ku en ollukaa käyny jotain tarvittavia juttuja tai jotenki vai olinko käyny siin yhtää mitää edes, et yritinkö jotenki huijata jotain siinä (wtf) ja sit ihan ku siin unes ois satanu ja olin jotenki ahistunu ja sit kävelin jonneki random nuorisotilalle mis oli jotain tyyppei ja kerroin niille kai jotain siit et mua ahistaa. Sitte jotain jotain jotain en ees tiiä ja jossai vaihees heräsin siihen ku olin aivan vitun psykoosipisteessä ku siin unes joku tuli about ampumaan mut meiän kotii ja sit ku heräsin nii olin ilmeisesti ihan siinä unimaailmassa edelleen ja olin lähes varma että joku oikeestikin tulee tänne, ja vaikka yritin kuinka järkeillä että ei ku vaik oisinki yksin himas ni vanhemmat on kuitenkin lähtiessään laittanu ovet lukkoon että ei tänne kukaan vittu tule varmaankaan ja sit katoin monta kertaa ikkunast ulos ettei siel oo ketää. Mut se järkeily ei siis auttanu, vaikka periaatteessa jotenki olin sen verran hereillä et tajusin et ne ovet pitäs olla lukossa ja näin mut silti en pystyny nukahtaa heti uudelleen vaa tuntu et menin johonki ihan psykoositilaan siin et joku tulee tänne ja yrittää tappaa mut tms :D siis naurattais jos ei itkettäis. Olin vaa nii vahvasti siinä painajaisen maailmassa etten ehkä ihan kuitenkaan tajunnu ettei se ollu totta vaa kelasin oikeesti et joku saattaa olla tulossa tänne, vaikka silti samalle tiesin et ovet pitäs olla lukossa ja et ei kai ny sentään ja näin. Siis se oli jotain niin järkyttävää. Jotenki olin puoliks järjissäni ja puoliks en. Ja vaikka yritin nukkuu mut ei helvetissä onnistunu eka olin niin sekasin ja peloissaan. Mut sit jossain vaiheessa ihan yhtäkkiä vaa vajosin uneen, olin ilmeisesti niin vitun väsyny vielä et se vaa tapahtu lopulta vaikka pelotti. En tiiä kai seki autto siihen ku katoin kännykkää ja se ehkä herätti mut valvemaailmaan ku siel tuli jotain youtubeilmotuksia. Ni ehkä tajusin et hei nyt ei olla siinä unessa nyt ollaan oikeessa elämässä. Sit nukuin viel jonku aikaa mut taisin nähä taas kerran jotai ihme unta silloinkin mut en tiedä olikse enää painajaista sitte. Mut siis siin painajaises oli viel seki kamala puoli et siin unessaki olin kai mun huoneessa ja ootin siel et tuleeks siel ny joku tappaa mut. Ni sit ku herää ja oot edelleen siel sun huonees ni ku ne maisemat on samat ni se on semmone mindfuck. Mä en tiiä näinkö mä jopa konkreettisesti siin unes et mun ovest tuli joku mut tämmöne ihme hämärä muistikuva mulla on. Et niiku mitä vittua????? Tää painajaisten määrä on kyl välil ihan kohtuuton. Miten voiki olla et aina jotain tollasta unta nään. Se ripariosuuskin oli siin varmaa ahistava sen takii ku pelkäsin et nonii nyt kaikki syyttää mua jos oonki tehny jotain väärin ni juu perus valve-elämän itsetunto-ongelmien heijastumiset uniin taas tälläkin kertaa.

Ja mitä vittua nyt joku naapuri alko huudattaa jotain vitun konetta tuolla ulkona? Ei nyt SAATANA. mitä helvettiä täällä tapahtuu just ku aattelin et ehkä kohta pääsen nukkumaan jos tää tästä rauhottuis. Helvetti :D

 

[mamiya]

Eipä ihme että oon näin sekasin minäki ku toi ihminen on aiheuttanut vuostolkulla päänvaivaa kuten sillon ku olin ehkä 12 ja se ajo kännissä meidän autolla johonki mihi lie tolppaa. Siis miten voi olla pää noin sekasin jollaki. Toivoin oikeesti tänää niin paljon et se ei ois syntynyt ollenkaan

Aloin miettiä ja must tuntuu et nää munki ongelmat on ehk alkanu about siinä main ku mun veljillä oli just näitä huumekuvioit yms. Et voi olla et oon oireillu lapsesta asti sen takia. Muistan nimittäin et nää mun ahistukset alko varmaan viimeistään siinä 8v, niin mun nuorin veli on ollu silloin 12-13 vissiin, ja sillonhan sillä kai just alko olee ongelmia kaveriporukan takia, ne huumejutut ja muut. Ja sitä aikaa myös mun vanhemmalla veljellä oli jotain huonoja kavereita ja huumejutui ja nii, se on mua 11 vuotta vanhempi et se oli varmaan silloin about 18-19. Tai sillee jos viimeistää 8-vuotiaana nää oireet on alkanu ni se on ollu sillee ennen 2007 kai. Ni oon nykyää melko varma et se on saattanu olla oireilua noista. Tosin muistan jo viimeistään 6-vuotiaana jotain mut se ahistus tais pahentua sillee tosi paljon meidän tokassa kodissa johon muutettii ku olin just joku eskari-ikänen. Koska muistan et mua ahisti sillon tosi usein ja tosi voimakkaasti. Ja olin kuitenkin sen verran pieni lapsi et en usko jotenki et tommoset tulee ilman syytä. Et noiden mun veljien sekoilujen on pakko olla vaikuttimena siinä kyl, ihan varmasti. Toinen on se et mun vanhemmat teki aika paljon töitä, joten oon saattanu jäädä siinä myös vähän yksin murheiden kanssa. Toisaalta saatoin olla monesti niiden töissä mukana ja kyl ihmiset siel jutteli mulle et en mä sinänsä niin yksin ollu, siel oli just kaikkii kivoi aikuisii jotka saatto puhella mun kans ja tällee. Mut joka tapauksessa muistan hyvin pienenä kokeneeni jotain sellast, en tiiä onkse yksinäisyyttä mut kuitenkin sellast et oon ollu aika paljon myös omissa oloissa ja pyöritelly niitä ajatuksia päässä liikaa. Ja sit ne ahistukset on kasvanu älyttömän isoiksi ja oon vaa itkeny sitä kuinka mul on hirveen paha mieli, enkä oo ihan varma että tiesinkö itekään et miks mulla oli niin huono mieli joskus. Mut joo, nyt ku rupee miettii et kuinka kaikilla mun veljillä (tai ainakin kahella) on ollu just jotai huumekuvioita ja kaikkee mist on koko ajan saanu olla peloissaan ni luulen et oon oireillu sitä jo sillon ihan pienenä. I mean jos veli on niin kännissä/kamoissa et soitetaan poliisit ja kuuluu kauhee melu ja kaapit kaatuu ja iskä joutuu laittaa sen maahan ettei se riehuis niin kyl toi on pienelle lapselle varmaa sellanen kokemus et se herättää pelkotiloja. Muistan ainaski sillon et taisin olla huoneessani ja pelkäsin. Olin varmasti alle 10v. Oon aina ollu sillee juu ei meiän perhees mitää erityisesti oo ollu huonosti mut nyt ku mietin nii iha oikeesti toi tuskin on ollu ihan hyvä tilanne pienelle lapselle, ei mitenkään rauhallinen ja turvallinen kasvuympäristö varmaa. Nii luulen et mul on varmaan siitä tullu ne pakko-oireet ja kaikki ja sama jatkuu edelleen. Koska huomasin tos nytki ku rakas veljeni riehu ja hajotti paikkoja niin mul iski niin järkyttävät pakko-oireet päälle ja sain melkee paniikkikohtauksen tai oikeestaa sainki, jonkunlaisen, kai sitä paniikkikohtaukseks voi sanoa. Mul tuli kauhee pelko ku aloin sit miettii et mitä mun PITÄÄ tehdä ja miten toimin nyt OIKEIN ja mitä jos teen jotain väärin ja pahennan tilannetta. Tuli jotenkin kauhee olo et mun pitää nyt olla jotenki kontrollissa ja et mitä jos mä nyt teen jotain jnejnejne. Ja tuli jossain vaiheessa sellanenki olo et nyt meen lyömään tai tönäsemään sitä ja huutamaan sille et se tajuu kuinka paskaa tää on, mutta en sit menny. Tai joo, sanoin kyllä jotain että lopeta nyt toi riehuminen mutta en mä sitä lyöny tai mitään. Mut en tiedä sit se sano mulle ja mutsille jotain et me muka vittuillaan sille. Ja me yritettii vaa saada se rauhottuu ettei se hajottais paikkoja. Sil oli viel kädes joku muki ja pullo ja pelkäsin ja ahistuin niin paljon en vieläkään oikein kestä sitä ahistuksen tunnetta mikä mus tapahtu silloin. Se oli niiku ihan helvetillinen paniikki ja pelko ja sellanen et nyt äkkiä kaikki tollasrt tavarat pois tai koht sattuu jotain. Siis pelkäsin aivan helvetisti vaikka en ees tiedä mitä. Tuli aivan hirvee paniikki ja pelkäsin et se alkaa hajottaa kaikkii esineitä ja niihän se sit vissii sen kahvan ainaki hajottiki. Löi ovee ja seinää tai jotai. Sit mulle tulee aina jälkeen päin ihan kauhee olo ja rupeen miettii pakonomaisesti et toiminko mä nyt oikein toiminko mä nyt varmasti oikein. Siis se on helvetillinen pakkoajatus. Että juu. Raivohullu mikä raivohullu. Että todennäköisesti on mun veljien syytä että mulla on ocd. Näin.

tos tilantees ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin muuttaa erilleen veljestä. valitettavasti. ei toi oo reiluu kenellekään. D= tsemppiä paljon <3

 

[qualitymonkey]

tos tilantees ei taida olla muita vaihtoehtoja kuin muuttaa erilleen veljestä. valitettavasti. ei toi oo reiluu kenellekään. D= tsemppiä paljon <3

Kiitos <3

 

[qualitymonkey]

Oop ja painajaiset vaa jatkuu. Painajaisia painajaisia ja lisää painajaisia.