Barefootbandit
Kokenut
- Liittynyt
- 2.2.2021
- Viestejä
- 108
- Reaktioarvo
- 133
Onpas vaikea hahmottaa, että kahden viikon päästä loppuu työ. Kuvitella, ettei enää herääkään aamuisin junalle ja vietä päiviä siinä ympäristössä niiden ympäröimänä. Ennen tätä en olekaan oikein ollut töissä juurikaan. En tiedä vielä, mitä tämän jälkeen, mutta sitä parhaillaan selvitellään työvoimatyöllistymistädin kanssa.
Miltä se on teistä tuntunut herätä aamulla ja tajuta, että tänä aamuna en enää menekään sinne? En välttämättä enää näe tutuiksi tulleita ihmisiä? Tuntuiko se samalta, kun silloin kun Demi loppui? Ei osannut uskoa sitä? Välillä vielä kirjoitti osoiteriville demi.fi, ennen kuin tajusi, että entinen ei enää palaa ja jotenkin se elämä vain jatkui?
Oletteko tehneet jotain erityistä töissä viimeisenä päivänä tai onko työpaikoilla tehty, varsinkin, jos kyse ei ole ollut ihan viikon, eikä parin kuukaudenkaan pituisesta työstä?
Miltä se on teistä tuntunut herätä aamulla ja tajuta, että tänä aamuna en enää menekään sinne? En välttämättä enää näe tutuiksi tulleita ihmisiä? Tuntuiko se samalta, kun silloin kun Demi loppui? Ei osannut uskoa sitä? Välillä vielä kirjoitti osoiteriville demi.fi, ennen kuin tajusi, että entinen ei enää palaa ja jotenkin se elämä vain jatkui?
Oletteko tehneet jotain erityistä töissä viimeisenä päivänä tai onko työpaikoilla tehty, varsinkin, jos kyse ei ole ollut ihan viikon, eikä parin kuukaudenkaan pituisesta työstä?