auringonkukkapuu
Asiantuntija
- Liittynyt
- 3.2.2021
- Viestejä
- 960
- Reaktioarvo
- 727
Meikä
Ei ole syytä D:Mikäs sen veti niin alas?
Toi on kyllä paha kun joskus menee mieli maahan eikä osaa sanoo miks. Sitten kun joku vielä vieressä tivaa että kerro nyt mikä on etkä tiedä itsekään D: Toivottavasti sun mieli piristyy pian!Ei ole syytä D:
Niinpä D: en sitten tiedä onko tää joku mielialahäiriö kun on ollut tätä samaa vuoristorataa monta vuotta, vai oonko vaan jotenkin rikkiToi on kyllä paha kun joskus menee mieli maahan eikä osaa sanoo miks. Sitten kun joku vielä vieressä tivaa että kerro nyt mikä on etkä tiedä itsekään D: Toivottavasti sun mieli piristyy pian!
Samoja kysymyksiä oon pohtinu mäkin viimeset pari-kolme vuotta. Musta kyllä tuntuu että jos oma mieliala tuntuu olevan maassa liian usein ja alkaa jo itekin epäillä jotain mielialahäiriöö niin asiaan kannattais ehkä puuttua. Se on kylläkin helpommin sanottu kun tehty. Mäkin aina vaan uskottelen itelleni että kyllä kaikki ihan hyvin on D:Niinpä D: en sitten tiedä onko tää joku mielialahäiriö kun on ollut tätä samaa vuoristorataa monta vuotta, vai oonko vaan jotenkin rikki
Itsekin vaan uskottelen kaikkea. Oon pärjännyt kaikki nää vuodet yksin ja tiedän että pärjäisin jatkossakin. Mua vaan kyllästyttää kun en tiedä mistä tää kaikki johtuu D:Samoja kysymyksiä oon pohtinu mäkin viimeset pari-kolme vuotta. Musta kyllä tuntuu että jos oma mieliala tuntuu olevan maassa liian usein ja alkaa jo itekin epäillä jotain mielialahäiriöö niin asiaan kannattais ehkä puuttua. Se on kylläkin helpommin sanottu kun tehty. Mäkin aina vaan uskottelen itelleni että kyllä kaikki ihan hyvin on D:
Joo, kyllä toi siltä kuulostaa että vaikket nyt ehkä niin kriittisessä tilassa ookkaan niin varmasti sun ois parempi olla jos saisit tietää että mistä toi johtuu ja saisit jotain keinoja mielialan parantamiseks. Mutta itekin mietin aina just niin että miten se vois mua muka auttaa jos kertoisin jollekin että mua masentaa vähän turhan usein. Jotenkin ajattelen että se matala mieliala johtuu siitä että en oo mun elämään tyytyväinen ja että voisin kohentaa mun mielialaa tekemällä mun elämästä sellasta kun haluaisin sen olevan, mutta se on tällä hetkellä ihan mahdotonta D: Ja kun oikeestihan mielialan ei kuuluis olla jatkuvasti maassa, vaikkei elämässä nyt ehkä kaikki oliskaan niin täydellistä...Itsekin vaan uskottelen kaikkea. Oon pärjännyt kaikki nää vuodet yksin ja tiedän että pärjäisin jatkossakin. Mua vaan kyllästyttää kun en tiedä mistä tää kaikki johtuu D:
Näinhän se menee. Itsellä menee vähän niin, että keksin jotain mielekästä ja oon siitä kovin innoissani pari päivää. Sitten ihan yhtäkkiä fiilis katoaa ja oon tässä samassa mielentilassa kuin nyt: mikään ei oikein innosta ja ihmisten näkeminen ei tosiaankaan huvita D: sit myös jos hakisinkin jotain keskusteluapua, niin mietin ottaisiko kukaan edes tosissaan kun monella muulla on asiat paljon huonommin.Joo, kyllä toi siltä kuulostaa että vaikket nyt ehkä niin kriittisessä tilassa ookkaan niin varmasti sun ois parempi olla jos saisit tietää että mistä toi johtuu ja saisit jotain keinoja mielialan parantamiseks. Mutta itekin mietin aina just niin että miten se vois mua muka auttaa jos kertoisin jollekin että mua masentaa vähän turhan usein. Jotenkin ajattelen että se matala mieliala johtuu siitä että en oo mun elämään tyytyväinen ja että voisin kohentaa mun mielialaa tekemällä mun elämästä sellasta kun haluaisin sen olevan, mutta se on tällä hetkellä ihan mahdotonta D: Ja kun oikeestihan mielialan ei kuuluis olla jatkuvasti maassa, vaikkei elämässä nyt ehkä kaikki oliskaan niin täydellistä...
Joo, toi on niin tuttua! Mutta toisaalta ikinä ei sais ajatella että ottaako kukaan tosissaan, koska nimenomaan tälläsetkin jutut pitäis ottaa tosissaan. Joillain tilanne on joo vielä huonompi, mutta vaikkei tilanne oiskaan nyt niin paha, niin se voi eskaloitua jos omien ajatusten ja tunteiden kaa jää ihan yksin :/Näinhän se menee. Itsellä menee vähän niin, että keksin jotain mielekästä ja oon siitä kovin innoissani pari päivää. Sitten ihan yhtäkkiä fiilis katoaa ja oon tässä samassa mielentilassa kuin nyt: mikään ei oikein innosta ja ihmisten näkeminen ei tosiaankaan huvita D: sit myös jos hakisinkin jotain keskusteluapua, niin mietin ottaisiko kukaan edes tosissaan kun monella muulla on asiat paljon huonommin.
Niin, pitäis oppia pois tuosta ajattelutavasta :( mun on pitänyt pitkään jo selvittää, että tarjoaako meidän työterveys minkään näköisiä mielenterveyspalveluita, mutta en oo kehdannut keneltäkään kysyä. Ehkä sitä vielä joskus rohkaistuu. Nyt ei onneksi ole akuutti tilanne asin suhteen D:Joo, toi on niin tuttua! Mutta toisaalta ikinä ei sais ajatella että ottaako kukaan tosissaan, koska nimenomaan tälläsetkin jutut pitäis ottaa tosissaan. Joillain tilanne on joo vielä huonompi, mutta vaikkei tilanne oiskaan nyt niin paha, niin se voi eskaloitua jos omien ajatusten ja tunteiden kaa jää ihan yksin :/
Kannattaa kyllä selvittää jos vaan siltä tuntuu! Vaikka hyvähän mun on sanoo kun en itekään uskalla asiasta puhua :DNiin, pitäis oppia pois tuosta ajattelutavasta :( mun on pitänyt pitkään jo selvittää, että tarjoaako meidän työterveys minkään näköisiä mielenterveyspalveluita, mutta en oo kehdannut keneltäkään kysyä. Ehkä sitä vielä joskus rohkaistuu. Nyt ei onneksi ole akuutti tilanne asin suhteen D:
Ite sairastuin mieleltäni pahasti vaikka hoitoon hakeutuessani ajattelin että huijaan vaan kaikkia. Vuoden sisällä jouduin sitten useita kertoja sairaalaan. Eli vaikka nyt tuntuu siltä ettei omat ongelmat oo tarpeeksi vakavia, niin tilanne voi olla vaikka puolen vuoden päästä ihan toinen. Apua kannattaa hakea mielummin liian aikaisin kun liian myöhään.Niin, pitäis oppia pois tuosta ajattelutavasta :( mun on pitänyt pitkään jo selvittää, että tarjoaako meidän työterveys minkään näköisiä mielenterveyspalveluita, mutta en oo kehdannut keneltäkään kysyä. Ehkä sitä vielä joskus rohkaistuu. Nyt ei onneksi ole akuutti tilanne asin suhteen D: