Miks helvetissä aina luotan johoki uuellee ja uuellee

[Syksysydän]

Aina yht paska idea enks mä ikinä opi et ei oo luottamine kehekää mitekää

Huoh

 

[qualitymonkey]

Ois tosin aika vaikee elää jos ei ikinä luottais kehenkään..

 

[auringon_lasku]

Niin no ei kannattas vaikka mikä mä oon sanomaan...

 

[immortalem]

Itse annan yhden kerran mahdollisuuden ja jos tarpeeksi pahasti pettää luottamukseni, sitä ei saa enää koskaan takaisin.

 

[Syksysydän]

Ois tosin aika vaikee elää jos ei ikinä luottais kehenkään..

Niihä se ois,, mut silti D:

 

[haituvainen]

No tämä! Lähes aina kaikki pojat paljastuu kusipäiks D: Ja en haluu kuulostaa miltään poikia vihaavalta henkilöltä, mutta miulla vaan ei oo kauheesti hyviä kokemuksia D: Viimesimpänä tämä sankari: https://varasija.com/threads/kertokaa-miten-voin-unohtaa-kusipään-pojan-d.4468/ (tiivistettynä miun poikapuolinen nettikaveri on seksistinen ja todella epävakaa, on yhtäkkiä alkanu käyttäytymään niinku mua ei oliskaan... jos joku ei jaksa lukea, kun kirjotin aikamoisen romaanin :D) Toisaalta oon sitäkin mieltä että elämä menee vaikeeks jos ei ikinä luota kehenkään ja uskalla heittäytyä ihmissuhteisiin, mutta kuitenki on tullu kammo noiden omien kokemusten takia D: Tuntuu että vaikka ihminen ois kuinka ihana alkuun (ja vaikka vähän pidempäänkin), niin siitä paljastuu aina loppujen lopuks joku kunnon narsisti.

 

[mamiya]

tämä, mun luottamus on peitetty niin monta kertaa. on varastettu, valehdeltu, satutettu, jätetty ja lähdetty, mutta silti luotan liikaa ihmisten hyvyyteen. ei elämä ole elämisen arvoista jos ei lopulta usko ihmisten hyvyyteen ja kykyyn muuttua.